Suomen edustustot nostivat ilmastoasiat näyttävästi esille maailmalla

Keskeinen tavoite Suomen EU-puheenjohtajakaudella on ollut tehdä Euroopan unionista globaali ilmastojohtaja. Ulkomailla Suomella on 90 edustustoa, jotka ovat tarttuneet tähän haasteeseen. Edustustot ovat tehneet monenlaista työtä ilmaston eteen poliittisesta vaikuttamisesta aina arjen ympäristöystävällisempiin valintoihin.

Pyöräilijöitä metsätiellä
EU-puheenjohtajakaudella edustustot ovat järjestäneet pyöräilytempauksia ja kannustaneet työmatkapyöräilyyn. Kuva: ©Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia

Suurlähetystöillä on ollut tärkeä rooli Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Erityisesti edustustot ovat tehneet tunnetuiksi Suomen asettamia kestävyystavoitteita. Innovatiivisilla ja paikallisiin oloihin sopivilla tapahtumilla ja tempauksilla edustustot ovat herättäneet keskustelua ja kylväneet siemeniä yhteistyölle. Yksi kiinnostava teema EU-puheenjohtajakaudella on ollut kiertotalous, johon Suomesta löytyy vahvaa osaamista vietäväksi maailmalle.

”On ollut upeaa nähdä, miten hienosti ja innovatiivisesti edustustot ovat ottaneet ympäristöteeman omakseen. Olemme ylpeitä siitä, että ilmaston hyväksi on voitu lähettää näin voimakas viesti”, kertoo yksikönpäällikkö Ville Cantell ulkoministeriön viestintäosastolta.

Ilmastokeskustelua edistämässä

EU-puheenjohtajakaudella edustustot ovat halunneet herättää keskustelua ilmastokysymyksistä. Lukuisissa seminaareissa edustustot keräsivät yhteen asiantuntijoita, päättäjiä ja kansalaisia keskustelemaan ilmastoasioista. Esimerkiksi marraskuussa Suomen suurlähetystö Kööpenhaminassa järjesti yhteistyössä Euroopan komission Tanskan-edustuston kanssa seminaarin vihreistä investoinneista. Euroopan unioni tarvitsee yksityistä rahoitusta saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Seminaari keräsi yhteen niitä toimijoita, jotka ovat keskeisiä vihreiden investointien lisäämiseksi.

Jakartan suurlähetystö järjesti puolestaan seminaarin suomalaisista kiertotalouden ratkaisuista ja siitä, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous voisi tarjota Indonesialle. Tapahtumassa lanseerattiin suurlähetystön indonesiankielinen videosarja kiertotaloudesta. Muissakin edustustojen EU-puheenjohtajakauden tapahtumissa kiertotalous oli suosittu teema. Suomen suurlähetystö Tallinnassa järjesti kiertävän näyttelyn kiertotaloudesta, joka vei tietoutta suomalaisesta osaamisesta niin maakuntiin kuin paikallisiin kouluihin.

Pietarin pääkonsulaatti vei paikalliset toimijat ”jätesafarille” katsomaan, miten konsulaatti lajittelee jätteensä. Washingtonin suurlähetystö kutsui muut EU-maat ensin yhdessä pyöräilemään ja sitten istuttamaan puita paikalliseen puistoon. Kekseliäät tapahtumat ovat kiinnittäneet huomiota. Erityisesti muut EU-maat ovat lähteneet innokkaasti mukaan tempauksiin.

Mies esittelee ringissä seisoville ihmisille kompostia
Venäjällä jätteiden kierrätys on vielä harvinaista, joten Pietarin pääkonsulaatti on alueensa edelläkävijä. Kuva: ©Maria Istomina

Perinteistä diplomatiaa ei ole unohdettu, sillä suurlähettiläät ovat olleet poikkeuksellisen aktiivisia viestinvälittäjiä. EU-puheenjohtajakauden kestävyystavoitteet ja Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ovat olleet puheenaiheita kansainvälisillä toimintakentillä.

Arjen ekoteoilla vähennetään ilmastopäästöjä

EU-puheenjohtajakaudella edustustot ovat tehneet konkreettisia toimia vähentääkseen päästöjä. Monessa paikassa on siirrytty paperittomiin kokouksiin ja työntekijöitä on kannustettu hyödyntämään etäosallistumismahdollisuuksia. Monissa edustustoissa on otettu käyttöön jopoja, joilla matkat työpäivän aikana taittuvat ympäristöystävällisesti ja terveyttä parantaen. Madridin suurlähetystö on juuri ottanut käyttöönsä sähköauton.

Kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu residenssien keittiöissä, joissa tarjoiluissa on suosittu lähiruokaa ja luomua sekä kiinnitetty huomiota hävikin minimoimiseen. Esimerkiksi Tukholman suurlähetystö sitoutui korvaamaan pulloveden hanavedellä ja toteutti residenssissä lihattoman lokakuun. Energiatehokkuus ja kierrättäminen ovat vähentäneet päästöjä edustustojen hallinnoimissa rakennuksissa.

Suomi päätti heti EU-puheenjohtajakauden alussa luopua lahjoista ja oheistuotteista. Haagin suurlähetystössä puhujille ja muille vieraille on lahjoitettu kiitokseksi oma puu Suomi 100 -puupuistosta. Myös Pariisin suurlähetystö on antanut lahjaksi männyntaimia. Suomen ympäristöystävälliset lahjat ovat keränneet kiitosta.

Koivun taimia ja liehuva Suomen lippu harmaassa säässä.
Itsenäisyyspäivänä Suomen lippu liehui komeasti Suomi 100 -koivupuistossa, josta Haagin suurlähetystö on antanut puhujalahjoiksi nimettyjä puita. Kuva: ©Suomen Haagin-suurlähetystö

Tuoreessa Anholt-Ipsos Nation Brands Index -maabränditutkimuksessa selvisi, että käsitys Suomesta ympäristönsuojelijana on vahvistunut edellisvuosista.  Toisessa Soft Power 30 -maabränditutkimuksessa korostui Suomen EU-puheenjohtajakaudella osoittama johtajuus ilmastokysymyksissä. EU-puheenjohtajakaudella Suomi on näyttänyt kannustavaa esimerkkiä muille, mutta samalla korostanut yhteistyön merkitystä esimerkiksi haastamalla muita maita mukaan tempauksiin. Edustustojen työn hedelmät näkyvät kuvassa Suomesta ympäristöasioiden edelläkävijänä maailmalla.