Unescon hallintoneuvosto käsitteli järjestön strategisia linjauksia

Unescon hallintoneuvosto käsitteli järjestön strategisia linjauksia

Unescon 58-jäseninen hallintoneuvosto keskusteli 206. istunnossaan järjestön strategisista linjauksista ja tulevasta budjetista. Suomi on hallintoneuvoston jäsen syksyyn 2021 saakka.    Järjestön ohjelma- ja budjetti tulevalle kaksivuotiskaudelle 2020-2021 hyväksytään yleiskokouksessa marraskuussa 2019. Sitä ennen hallintoneuvosto keskustelee sihteeristön laatimasta asiakirjasta. Suomi korosti kansallisessa puheenvuorossaan olevan edelleen tärkeää terävöittää fokusta suhteessa kestävän kehityksen Agenda 2030:een, huomioida YK:ssa laajemmin käynnissä olevat reformit, ihmisoikeusperustaisuus, sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen sekä budjetin seurannan läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät seikat. 

Suurlähettiläs Tuomas Tapio

Suomi myös ilmaisi tukensa pääjohtajan käynnistämälle reformiprosessille ja kiinnitti huomion Unescosta ensimmäistä kertaa tehdyn MOPAN-arvioinnin suosituksiin. MOPAN on 18 maan verkosto, joka arvioi rahoittamiensa monenkeskisten järjestöjen tehokkuutta. Hallintoneuvoston istunnon alla julkaistun MOPAN-arvioinnin mukaan Unescolla on vahva strategia, joka on linjassa Agenda 2030:n kanssa. Järjestön olisi kuitenkin vahvemmin priorisoitava toimintaansa.

MOPAN-arviointi 

Unescon pääjohtaja on käynnistänyt reformiprosessin, jonka tarkoituksena on kirkastaa järjestön mandaattia. Pääjohtajan pyrkimyksenä on myös avata järjestöä lisää uusille kumppanuuksille. Hallintoneuvosto huomioi, että syyskuussa päämajassa pidetty Partners’ Forum –tapahtuma oli tässä suhteessa hyödyllinen päänavaus. Hallintoneuvoston istunto käsitteli myös järjestön kumppanuusstrategiaa sekä nuorisostrategiaa. Suomi toi nuorten osallistamisesta esiin Helsingissä maaliskuussa pidetyn kansainvälisen konferenssin nuorten myönteisestä roolista ja osallisuudesta rauhanprosesseissa.

Unescon kokoussali
Unescon hallintoneuvoston istunto

Avauksia koulutuskysymyksissä, tekoälyssä ja avoimessa tieteessä

Unescolla on vahva mandaatti koulutuskysymyksissä, joita käsiteltiin myös hallintoneuvoston istunnossa. Unescon kokoon kutsuman, Brysselissä joulukuussa 2018 järjestetyn Global Education Meeting –kokouksen loppuasiakirja, Brussels Declaration, toimii eräänä pohjana valmistautumiselle YK:n laajuiseen High Level Political forum (HLPF) -foorumiin New Yorkissa heinäkuussa.

Brussels Declaration  

Unescon sihteeristön pyrkimyksenä on vahvistaa järjestön roolia kansainvälisessä koulutuskeskustelussa myös pidemmällä tähtäimellä. Hallintoneuvosto tuki sihteeristön aloitetta tarkastella koulutuksen tulevaisuutta laajapohjaisen konsultaation sekä korkean tason työryhmän laatiman raportin myötä. Raportti on määrä julkaista syksyllä 2021.  

Unescon hallintoneuvosto keskusteli myös mahdollisesta normatiivisesta instrumentista koskien tekoälyn eettisiä näkökohtia. Unesco on jo pitkään tehnyt työtä etiikkaan liittyvien kysymysten parissa, etenkin riippumattomien asiantuntijaryhmien COMEST ja IBC (biotieteiden etiikka) kautta. Hallintoneuvosto päätti suositella syksyn yleiskokoukselle instrumentin valmistelun käynnistämistä. Puheenvuoroissa korostettiin, että globaalin tason työlle on tarvetta. Samalla on tärkeää, että työssä keskitytään Unescon mandaattiin kuuluviin teemoihin ja pyritään välttämään päällekkäisyyksiä.

Hallintoneuvosto päätti lisäksi käynnistää prosessin, jossa tarkastellaan avointa tiedettä koskevan instrumentin mahdollisuutta. Unesco haluaa aiheesta keskusteltavan laajasti tiedeyhteisöissä ja jäsenmaiden kesken. Viime vuosina keskustelu avoimesta tieteestä on edistynyt monella alueellisella taholla, myös EU:n tasolla. Unesco on osaltaan ollut avoimen tieteen puolestapuhuja muun muassa asiaa edistävien ohjelmien ja tietopankkien myötä.

Hallintoneuvosto myös laati julkilausuman Pariisin Notre-Damen katedraalin tulipalon johdosta. Notre-Dame kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen “Paris, Banks of the Seine”, joka otettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Hallintoneuvoston sivut