Suomi tukee Unescon työtä tiedonvälityksen ja toimittajien turvallisuuden edistämisessä

Moniäänisen median ja luotettavan tiedon merkitys on ollut tärkeä myös Covid-kriisin aikana.

Henkilö pitää televisiokameraa korkealla ilmassa väkijoukon keskellä.
Unescon IPDC-ohjelma edistää moniäänistä mediaa ja toimittajien turvallisuutta.

Suomi on Unescon viestintäsektorin pitkäaikainen tukija. Suomi on mm. ohjannut vapaaehtoisrahoitusta Unescon kansainväliseen viestinnän kehitysohjelmaan (IPDC(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)), jolla vahvistetaan moniäänistä, riippumatonta mediaa erityisesti kehitysmaissa. Tänä vuonna 40-vuotta täyttävällä ohjelmalla on ollut merkitys myös Covid-tilanteessa, joka on korostanut tiedonvälityksen, luotettavan tiedon sekä kriittisen- ja monilukutaidon tärkeyttä.​​​​​​​

YK-kentällä ainutlaatuinen IPDC-ohjelma myös edistää toimittajien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Sillä on tärkeä rooli erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen SDG16:n seurannassa sekä toimittajien turvallisuutta koskevan YK:n toimintaohjelman (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)toimeenpanossa. Joka toinen vuosi kokoontuvassa IPDC:n neuvoston istunnossa julkaistaan Unescon pääjohtajan raportti(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) koskien toimittajien surmia maailmassa. ​​​​​​​

Unescossa toimii myös toimittajien turvallisuutta edistävä jäsenmaiden ystäväryhmä, jossa Suomi on jäsen. Toimittajien turvallisuus -ryhmät Unescossa, YK:ssa Genevessä ja New Yorkissa sekä Etyj:ssä Wienissä laativat Covid-tilanteeseen liittyen ensimmäistä kertaa yhteisen julkilausuman. 41 maan allekirjoittama julkilauma(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) korostaa vapaan, riippumattoman ja moniäänisen median tärkeää roolia tiedonvälityksessä koronaviruskriisin aikana.

Tapahtuman flyereita, joissa sanotaan End online harassment of women journalists Ystäväryhmän puitteissa on myös järjestetty tapahtumia toimittajien turvallisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi naistoimittajien verkkohäirintään keskittynyt tilaisuus ”Standing up against online harassment of women journalists(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan): What works?” keräsi kokemuksia ja ratkaisumalleja ympäri maailman.

Toimittajien turvallisuuteen ja sananvapauteen kiinnitetään huomiota myös teemapäivien puitteissa, kuten maailman lehdistönvapauden(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) päivä 3.5. ja kansainvälinen päivä toimittajiin kohdistuneiden rikosten rankaisemattomuuden(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) lopettamiseksi 2.11.

Toimittajien turvallisuuteen ja ilmaisunvapauteen liittyen Helsingin Sanomain Säätiö tukee UNESCO/Guillermo Cano World Press Freedom Prize (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)–palkintoa, joka myönnetään vuosittain lehdistönvapautta huomattavasti edistäneelle taholle tai henkilölle.

Suomi on Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) vuosittain julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) toisella sijalla.