Ulkoministeri Erkki Tuomioja Tampereen Paasikivi-seurassa
Suomi tuntee täyttä luottamusta EU-puheenjohtajamaana aloittaneen Ruotsin kykyihin ja pyrkimyksiin, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuessaan Tampereen Paasikivi-Seurassa tiistaina 23. tammikuuta. Ruotsin painopisteet eli työllisyys, ympäristö ja laajentuminen vastaavat Suomen prioriteettejä. Suomi odottaa Ruotsilta vahvaa panosta myös siviilikriisinhallintaan ja pohjoiseen ulottuvuuteen.
Ruotsi toivoo voivansa edistää laajentumista avaamalla mahdollisimman paljon uusia lukuja hakijamaiden kanssa, Tuomioja totesi. "Mutta laajentumisen aikatauluun ei puheenjohtajamaa voi yksin kovin suuresti vaikuttaa. Tärkeintä on edistyä neuvotteluissa vakaasti ja pitää kiinni objektiivisista kriteereistä."
Laajentumisneuvottelujen hankalimmat kysymykset ovat vasta tulossa käsittelyyn, Tuomioja arvioi. Niihin kuuluu useissa EU-maissa vaikeaksi koettu työvoiman vapaa liikkuvuus. "Saksassa on esitetty jopa seitsemän vuoden siirtymäaikaa, ennen kuin tämä unionin sisämarkkinoiden yksi perustava lähtökohta ulotettaisiin uusiin jäsenmaihin."
"Esitys ei mielestäni perustu todelliseen tarpeeseen, vaan kansalaisten EU-maissa tuntemiin pelkoihin. Silloinkin, kun pelot ovat aiheettomia, ne on otettava huomioon poliittisena realiteettina."
Tällaiset pelot eivät ole tuntemattomia Suomessakaan, Tuomioja huomautti. "Niitä on voinut lietsoa hälyuutisointi aika kyseenalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan liki 40% virolaisista vain odottaisi EU-jäsenyyttä päästäkseen muuttamaan Suomeen. Kuitenkin kysymys oli siitä, että tämä oli se osuus virolaisista, jotka saattoivat harkita Suomessa työskentelyä. Heistäkin useimmilla moni muu maa oli ensijainen vaihtoehto."
"Olen vakuuttanut, että tällaiset pelot osoittautuvat aikanaan yhtä aiheettomaksi kuin ne, jotka liitettiin työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen tehdessämme EU-jäsenyyttä edeltänyttä ETA-sopimusta."
Laajentuminen voi vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin. Mahdollisten ongelmien minimoimiseksi on edellytettävä, että myös tulevissa jäsenmaissa noudatetaan alusta alkaen unionin sosiaalisen ulottuvuuden mukaisia sosiaalisia oikeuksia sekä työsuojelua ja työmarkkinakäytäntöjä koskevia periaatteita ja vahvistetaan ammattijärjestöjen asemaa. "Tähän tulee laajentumisprosessissa panostaa sekä neuvottelujen osana että erillishankkeina. Jälkimmäisistä hyvänä esimerkkinä ovat suomalaisten työmarkkinaosapuolten kokemuksiin perustuvat kehittämisprojektit Baltian maissa."
Jos työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen ylipäätään liittyy uhkaa, voi se Suomen kannalta olla paremminkin omien kansalaisten katoaminen vaurastuttamaan muita osaamisellaan.
"Me Suomessa pidämme tänään itsestäänselvänä ja hyödyllisenä oikeutena sitä, että suomalaiset voivat yhä useammin hakeutua ulkomaille opiskelemaan, työkokemusta hankkimaan tai vaikkapa eläkeläisinä ilmastopakolaisiksi. Oman taloutemme ja kulttuurimme kehitykselle täällä Euroopan pussinperällä on yhtä lailla tärkeätä se, että tänne hakeutuu ulkomaalaisia vastaavissa tarkoituksissa."
Erillinen kysymys on, kuinka suuri osa maahanmuuttajista on pakolaisia, Tuomioja sanoi. Se riippuu esimerkiksi siitä, miten hyvin voidaan ehkäistä ennalta laajamittaisen pakolaisuuden syntyä kan-sainvälisen yhteisön ja siihen liittyen EU:n kriisinhallinnan toimin.
Unionin laajeneminen voi vaikuttaa näissä asioissa myönteisesti, Tuomioja arvioi. Esimerkiksi romaniväestön ja muiden vähemmistöjen syrjinnän poistaminen ja aseman parantaminen on yksi edellytys EU-jäsenyydelle. Baltian maissa se tarkoittaa asianmukaisen kieli- ja kansallisuuslainsäädännön hyväksymistä ja toimeenpanoa.