Round Table - pyöreä pöytä rasismia ja muukalaisvihaa vastaan: rasismin vastainen työ vielä kesken




- Vaikeneminen johtaa helposti rasismin passiiviseen hyväksyntään. Tämä voi olla yhtä vaarallista kuin avoin rasismi, totesi työministeri Tarja Filatov avatessaan Rasismin ja muukalaisvihan vastaisen pyöreän pöydän keskustelun.

Suomessa syrjintään liittyvä julkinen keskustelu on vielä uutta. Useissa Euroopan maissa äänenpainot ovat koventuneet maahanmuuttajia, pakolaisia ja eri etnisiä ryhmiä kohtaan. Myös Suomessa on ollut etnisiä, paikallisia konfliktejä jotka ovat herättäneet huomiota. Vain pieni osa syrjintätapauksista tulee julkisuuteen.Tämä johtuu mm. siitä, että syrjinnän todistaminen on vaikeaa eivätkä uhrit aina tunne suomalaista oikeusjärjestelmää.

Yhteiskunnassa on ennakkoluuloja, jotka johtavat ja voivat johtaa enenevässä määrin syrjiviin tekoihin. Avointa ja agressiivista tai järjestäytynyttä rasismia esiintyy kuitenkin suhteellisen harvoin. Sen sijaan yleistä on passiivisuus, joka sallii tai jopa hiljaisesti hyväksyy rasismin ja syrjinnän. Pitkällä tähtäimellä passiivisuus on yhtä huolestuttavaa kuin aktiivinen rasismi.

- Suurimmalla osalla suomalaista on rasistisia ennakkoluuloja. He kuitenkin tunnistavat ja tunnustavat niiden olemassaolon, jolloin näihin ennakkoluuloihin voidaan mahdollisesti vaikuttaa. Vahvasti rasistisesti ennakkoluuloisia on noin 10% suomalaisista, totesi tutkija Timo Makkonen. Hän nosti myös esille suomalaisen rasismikeskustelun yksipuolisuuden. Tämä johtuu siitä, että media keskittyy raportoinnissaan erityisesti yksittäisiin, näyttäviin tapauksiin, jolloin arkipäivän rasismi, kuten rasistinen häirintä ja etninen syrjintä jäävät piiloon. Nämä ilmiöt ovat kuitenkin rasismin uhrien kannalta erityisen vakavia, koska esimerkiksi syrjinnällä työhönotossa on vakavia seurannaisvaikutuksia.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara kritisoi harjoitettua asuntopolitiikkaa. Maahanmuuttajat sijoitetaan asuntoalueille, joihin on keskittynyt sosiaalisesti heikossa tilanteessa olevia, jolloin konfliktin riski kasvaa.

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seuranatakeskuksen johtaja Beate Winkler totesi Suomessa esiintyvän samoja ongelmia kuin muissa Euroopan maissa. Hän piti tärkeänä tehokasta raportointia ja seurantaa.

Valtioneuvoston asettama rasismin vastainen valtuuskunta järjesti yhdessä ulkoministeriön, työministeriön, sisäministeriön ja opetusministeriön kanssa pyöreän pöydän keskustelun rasismia ja muukalaisvihaa vastaan 4.12.2000 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Vastaavanlainen keskustelu on järjestetty Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen suosituksesta jokaisessa EU-maassa. Tilaisuuden avasi työministeri Tarja Filatov. Paneelikeskusteluun ja työryhmiin osallistui myös peruspalveluministeri Osmo Soininvaara, Euroopan rasismin vastaisen seurantakeskuksen johtaja Beate Winkler sekä lähemmäs 100 tutkijoiden, vähemmistöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajaa.

Hanasaaressa järjestetyssä keskustelussa nousi esille useita näkökulmia rasismin ja muukalaisvihan vastaisen työn painopisteistä. Puheenvuoroissa korostettiin kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen merkitystä. Suurimpina läpikäyvinä havaintoina kaikilla yhteiskunnan aloilla oli mm. perus- ja jatkokoulutuksen merkitys maahanmuuttajien päivittäisessä elämässä, tasavertaisen työnsaannin merkitys, maahanmuuttajien osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon sekä myönteisten esimerkkien esille tuominen.

Keskustelun anti raportoidaan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskukselle ja sitä hyödynnetään myös kansallisesti. Nyt järjestetty pyöreän pöydän keskustelu toimii osana vuonna 2001 järjestettävän YK:n rasismin vastaisen maailmankonferenssin valmistelua.

Lisätietoja: Kaarina Suonio, rasismin vastaisen valtuuskunnan puheenjohtaja, puh. 040-550 9401




















ihmisoikeudet