Hallitsemattomat muuttoliikkeet yksi Euroopan ongelmakentistä
Hallitsemattomien muuttoliikkeiden mahdollisuus nousi kylmän sodan jälkeen yhdeksi Euroopan uusista ongelmista, ilmenee ulkoministeriön tilaamasta eurooppalaisia muuttoliikkeitä koskevasta selvityksestä, jonka on tehnyt tutkija Kirsi Henriksson Tampereen yliopistosta.
Perinteinen viholliskuva on korvautunut Euroopan sisäistä turvallisuutta horjuttavilla uhkakuvilla, joihin lukeutuu pelko hallitsemattomasta muuttoliikkeestä Euroopan unionin alueelle. Myös maahanmuuttajien integraatioon liittyy vastakkainasetteluja. Valtaväestön rasismi ja maahanmuuttajien syrjäytyminen ovat riskitekijöitä, jotka muodostavat yhdentyvän ja rajattoman Euroopan sisälle uudenlaisia näkymättömiä rajoja.
EU-maat ovat yhä useammin ristiriitaisen tilanteen edessä. Toisaalta liikkuvuutta halutaan lisätä EU:n lähialueilla, jotta työvoiman saanti helpottuisi. Toisaalta taas valvontaa pyritään lisäämään etenkin EU:n ulkorajoilla, jotta ns. ei-toivottujen muuttajien määrää voitaisiin vähentää. Vaikka valvonnan tehostaminen on sekä yksittäisen valtion että EU:n kannalta usein ainoa konkreettinen tapa hallita globaalistuvaa muuttoliikettä, seurauksena on laittoman maahanmuuton lisääntyminen. Kyse on vaikeasta kierteestä: tiukka maahanmuuttopolitiikka lisää turvapaikanhakijoita ja tiukka turvapaikkapolitiikka taas lisää laitonta maahanmuuttoa.
EU:n laajenemispolitiikasta riippuu, miten lähialueilta unionin alueelle suuntautuva muuttoliike kehittyy. Entisen Neuvostoliiton aluetta sekä Keski- ja Itä-Eurooppaa leimaa tilanne, jossa aikaisempi liikkumattomuus on muuttunut liikkuvuudeksi ja kauttakuluksi maasta toiseen. Kaakkois-Euroopassa ja erityisesti Balkanilla muuttoliikkeet ovat muuttuneet todellisiksi väestönsiirroiksi alueen etnisten konfliktien seurauksena. Pohjoisen ja etelän elintasokuilun kasvu Välimeren alueella on nostattanut Euroopan huolestuneisuutta alueen epävakaista kehitystä kohtaan, mitä lisäävät alueen pitkäaikaisten konfliktien jatkuminen.
Uhkakuvien maalailun ja rajojen valvonnan vahvistamisen rinnalla myös avoimien ovien politiikka on saavuttanut kannatusta. Työvoimapula tietyillä elinkeinoaloilla lähitulevaisuudessa nostaa esiin kysymyksen, tarvitaanko aktiivista maahanmuuton edistämistä paikkaamaan ikääntyvää ja harvenevaa työvoimaa. Eli onko muuttoliike pikemminkin mahdollisuus kuin uhka tulevaisuuden Euroopalle?
Tutkimuksessa esitetyt näkemykset edustavat tutkijan kantoja. Työtä koskeva palaute pyydetään osoittamaan tutkija Kirsi Henrikssonille Tampereen yliopistoon, sähköposti: [email protected]
Suomi ja rajaton rajojen Eurooppa: Muuttoliikkeet Eurooppaan ja Euroopassa kylmän sodan jälkeen