Euroopan unionin voimavarakonferenssi Brysselissä 20.-21.11.2000
Euroopan unionin ulko- ja puolustusministerit kokoontuivat maanantaina Brysselissä päättämään unionin sotilaallisen kriisinhallinnan voimavaroista. Suomesta kokoukseen osallistuivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Jan-Erik Enestam.
Riittävät voimavarat ovat unionin kriisinhallinnan perusta, ulkoministeri Tuomioja totesi. Unionin tulee parantaa valmiuksiaan rauhanturvaamisessa ja kyetä kantamaan vastuuta kriisinhallinnasta Euroopassa ja sen lähialueilla. Tuomioja korosti, että sotilaallisten voimavarojen rinnalla on välttä-mätöntä kehittää myös kriisinhallinnan siviilivalmiuksia. Tällä alueella kansainvälisen yhteisön toimintakyky on käytännössä osoittautunut vielä puutteellisemmaksi ja haaste unionille vähintään yhtä suureksi.
Voimavarakonferenssissa arvioitiin, miten unionin kriisinhallintaan tarkoitettujen sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä on edistytty syksyn aikana: minkälaisia joukkoja unioni tarvitsee, mitä jäsenmaat ovat tarjonneet sen käyttöön, missä on puutteita ja miten nämä voidaan poistaa.
Jäsenmaiden tarjouksista on muodostettu noin 100.000 sotilaan, 400 lentokoneen ja 100 aluksen joukkoluettelo. Näistä joukoista voidaan muodostaa Helsingin Eurooppa-neuvoston päätöksen mukainen enintään 50.000 - 60.000 sotilaan kriisinhallintajoukko yksittäisiä kriisinhallintaoperaatioita varten sekä tarvittava ilma- ja merivoimatuki. Määrällisesti tarjoukset vastaavat näin ollen asetetuja tavoitteita.
Myös EU:n ja NATOn välinen yhteistyö, EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen sekä työn jatkaminen olivat asialistalla. EU:hun kuulumattomat eurooppalaiset NATO-maat ja EU:n jäseneh-dokkaat esittävät tarjouksensa osallistumiseksi unionin sotilaalliseen kriisinhallintaan tiistaina.
Suomi katsoo, että joukkotavoitteen kehittämistä tulee määrätietoisesti jatkaa unionin kriisinhallinta-kyvylle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2003 mennessä. Erityisesti johtamis- ja tiedustelujärjestelmiä sekä strategista kuljetuskykyä tarvitaan lisää.
Suomi vahvisti kokouksessa tarjouksensa unionin käyttöön: mekanisoidun pataljoonan, pioneeripa-taljoonan, kuljetuskomppanian, sotilas- ja siviiliyhteistyökomppanian (CIMIC), miinalaivan, esikun-taupseereita sekä sotilastarkkailijoita. Näistä Suomen jo syyskuussa alustavasti tarjoamista joukkotyy-peistä ei ole ylitarjontaa, joten tarjouksen muuttamiseen ei ole ilmennyt tarvetta. Suomen tarjuksen kokonaisvahvuus on 1500 sotilasta, joista kulloiseenkin operaatioon pyrittäisiin osoittamaan soveltuva kokoonpano. Osallistumisesta päätettäisiin aina tapauskohtaisesti.
Puolustusministeri Enestam piti myönteisenä Norjan aikomusta osallistua NORDCAPS-järjestelyn kautta Euroopan unionin johtamaan kriisinhallintaan. Pohjoismaiden tavoite on muodostaa vuoteen 2003 mennessä yhteiset joukkokokoonpanot aina prikaatitasolle asti. Britannia on ilmoittanut valmiutensa NORDCAPS-yhteistyöhön Kosovossa KFOR-operaatiossa yhteistyöstä saatujen hyvien kokemusten perusteella. Britannia on valmis täydentämään pohjoismaista prikaatia tai, jos sitä ei lähetetä operaatioon, sijoittamaan pohjoismaisia joukkoja omiin yhtymiinsä.
Suomi ja Ruotsi ilmoittivat voimavarakonferenssissa, että EU-johtoisessa kriisinhallinnassa niiden joukkoja tullan ensisijaisesti tarjoamaan osana pohjoismaista monikansallista joukko-osastoa.
Suomen tavoitteena on, että unionin paranevat valmiudet kriisinhallintaan palvelisivat myös YK:n kriisinhallintakyvyn vahvistamista.