Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmä tapasi Suomen kutsumana ensi kertaa kasvokkain
Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 67. istunnon pääteema New Yorkissa 6.-17.3.2023 oli teknologia, innovaatiot ja koulutus. Teknologian ja tasa-arvon tematiikka on Suomelle tärkeä, ja Suomi toimii UN Womenin vetämän globaalin Generation Equality -kampanjan Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmän yhtenä johtajana. Toimintaryhmä tapasi ensi kertaa kasvokkain istunnon ohessa. Suomi järjesti lisäksi korkean tason sivutapahtuman datan merkityksestä tasa-arvolle.
Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmä julkistettiin vuonna 2021 ja on sen jälkeen työskennellyt etänä. Ryhmän johtajiin kuuluvat Suomen lisäksi Chile, Ruanda ja Tunisia; YK-järjestöt UNICEF ja Kansainvälinen televiestintäliitto ITU; yritykset Microsoft, Salesforce ja Koç Holding; Rockefeller Foundation sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat A+ Alliance, Global Fund for Women, Digital Grassroots ja Social Builder.
Tapaamisen avannut Suomen pysyvä edustaja, suurlähettiläs Elina Kalkku toivoi yhteistyön kansainvälisillä areenoilla jatkuvan. Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist muistutti, että Generation Equality on tällä hetkellä maailman suurin prosessi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Ryhmän asettamat tavoitteet ovat kunnianhimoiset: vuoteen 2026 mennessä puolittaa digitaalinen sukupuolikuilu, lisätä investointeja feministisiin teknologioihin ja innovaatioihin 50 %, tuplata teknologia- ja innovaatioaloilla työskentelevien naisten määrä sekä päästä tilanteeseen, jossa valtaosa valtioista ja teknologiayrityksistä osoittaa vastuullisuutta sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa vastaan. Näistä viimeisenä mainittu on Suomelle prioriteetti.
Ruandan tasa-arvoministeri, professori Jeannette Bayisenge kertoi Ruandan työstä digitaalisen sukupuolikuilun sulkemiseksi, tyttöjen määrän lisäämiseksi STEM-aloilla ja sukupuolistuneen verkkoväkivallan poistamiseksi.
Keskustelussa eri tahot toivat esiin prioriteettejaan ja toimintaansa. Esimerkiksi Kansainvälinen televiestintäliitto ITU työskentelee tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamiseksi digitalisaatiopolitiikoissa. Tähän on juuri julkaistu ohjekirja, jota nyt toteutetaan eri maissa. Vain noin 20 valtiolla on tällä hetkellä tasa-arvon huomioiva digipolitiikka, joten työsarkaa riittää.
Tapaamisen tärkein lopputulos oli halu ja tarve tiivistää yhteistyötä toimintaryhmän asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmän työllä oli merkittävä vaikutus myös naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon, koska istuntoa taustoittanut YK:n pääsihteerin raportti laadittiin toimintaryhmän neuvotteleman tavoitepaperin pohjalta.
Suomi järjesti myös korkeantason sivutapahtuman datan merkityksestä tasa-arvolle. Tilaisuudessa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun sijainen Ilze Brands Kehris toi esiin digitalisaation tuomat valtavat ja nopeat muutokset ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä mahdollisuudet mm. osallistumiseen, mielipiteen ilmaisuun, yhteen kokoontumiseen ja koulutukseen. Samalla teknologian riskit ja uhat ihmisoikeuksille ja demokratialle ovat merkittäviä. Suurin osa nykyisestä teknologiastamme on miesten miehille suunnittelemaa. Algoritmit toistavat epätasa-arvoisia rakenteita. Siksi OHCHR vaatii ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa dataan.
YK:n pääsihteerin teknologialähettiläs Amandeep Singh Gill totesi data olevan paikoin pahoin vääristynyttä. Historian suurmiehistä tiedetään mitä he söivät päivälliseksi, kun taas muista saman ajan ihmisistä emme välttämättä mitään. Jos halutaan tasa-arvoa, tarvitaan lisää tietoa ja nimenomaan symmetristä tietoa. Gill viittasi tilaisuuden konseptipaperissakin mainittuihin autojen turvallisuustestauksiin, joissa on käytetty ainoastaan miesten kehoa jäljitteleviä mallinukkeja. Tämä on aivan viimeaikainen esimerkki siitä, miten datan vääristymä on aiheuttanut naisille loukkaantumis- ja jopa hengenvaaraa.
UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regnér huomautti, että vastoin yleistä käsitystä naiset ja teknologia eivät ole erillään tällä hetkellä. Esimerkiksi sairaaloissa käytetään huipputeknologiaa, jonka käytöstä ja kehitystarpeista sairaanhoitajat osaisivat kertoa paljon. Suuret tietovarannot (big data) herättävät kysymyksiä yksityisyydestä, tiedon omistajuudesta, epätasa-arvoisuudesta, turvallisuudesta ja tiedon hallinnasta.
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen lähetti tilaisuuteen videotervehdyksen. EU:n tasa-arvostrategian mukaisesti EU on sitoutunut vähentämään digitaalista sukupuolikuilua yhteyksissä ja taidoissa. Digital for Development (D4D) Hubin kautta on julkaistu useita aloitteita ja yksi Hubin työryhmistä on omistettu sukupuolten tasa-arvon edistämiselle digitalisaatiossa.
Ruandan tasa-arvoministeriön johtajiin kuuluva Silas Ngayaboshya muistutti, että datan täytyy olla sukupuolen mukaan eriteltyä. Tavoitteena tulee olla sukupuolirakenteiden uudistaminen, mikä edellyttää valtarakenteiden tarkastelua ja muuttamista. Chilen tasa-arvoministeriön kansainvälisen osaston johtaja Anita Peña Saavedra puhui tarpeesta saada lisää naisia datahallintoon ja ylipäänsä teknologia-aloille. Latinalaisessa Amerikassa ja Chilessä on tehty tämän eteen systemaattista yhteistyötä.
Microsoft Philanthropiesin johtoon kuuluva Kate Behncken totesi datan olevan kriittisen tärkeää sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja myös epätasa-arvon juurisyiden identifioinnissa. Dataa tarvitaan edistyksen mittaamiseen, politiikan pohjaksi ja pitämään organisaatiot rehellisinä ja vastuullisina. A+ Alliance -verkoston perustajiin kuuluva Caitlin Kraft-Buchman sanoi teknologian tarjoavan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia tasa-arvon edistämiseen. Tämän työn täytyy olla poikkitieteellistä ja monialaista. Teknologia on liian tärkeää jätettäväksi ainoastaan insinööreille.