Suomella on johtorooli ministerijulistuksen neuvotteluissa YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa 6.–15.7.

Suomella on johtorooli ministerijulistuksen neuvotteluissa YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa 6.–15.7.

YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High-level Political Forum on Sustainable Development, HLPF) käsittelee tänä vuonna kestävää toipumista pandemiasta. Suomen valtuuskuntaa johtaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jukka Salovaara johtaa HLPF-ministerijulistuksen neuvotteluprosessia yhdessä Irakin pysyvän edustajan kanssa. Suomen tavoitteena tärkeässä fasilitaattorin roolissa on varmistaa, että julistus tuo lisäarvoa Agenda2030 -ohjelman toimeenpanolle.

Suomi korostaa kokouksessa toimintaohjelman ydinajatusta, ettei ketään saisi jättää kehityksessä jälkeen.

”Pandemia on lisännyt äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja heikentänyt sukupuolten tasa-arvoa. Suomen ja muiden vauraiden maiden on koronapandemian jälkeisessä maailmassa tuettava globaalisti heikoimmassa asemassa olevia”, ministeri Skinnari sanoo.

Suomi sijoittui tänä vuonna ensimmäistä kertaa ykkössijalle 14. kesäkuuta julkistetussa kestävän kehityksen maavertailussa. Suomen yleispuheenvuorossa ministeri Skinnari viittaa Pohjoismaiden hyvinvointimalliin ja mainitsee käytännön esimerkkinä kouluruokailun, jota Suomi pyrkii myös maailmalla edistämään. Ministeri Skinnari toimii Maailman ruokaohjelman WFP:n kouluruokalähettiläänä.

”Kouluateriat ovat todistetusti yksi tehokkaimmista toimista lasten tukemiseksi. Sen merkitys on alettu maailmallakin nähdä investointina kansakunnan tulevaisuuteen. Suomessa on järjestetty ilmaisia kouluaterioita yli 70 vuoden ajan lasten oppimisen, ravitsemuksen ja terveyden tukemiseksi. Suomen osaamiselle on kysyntää, ja perustammekin yhdessä Maailman ruokaohjelma WFP:n kanssa maailmanlaajuisen kouluateriakoalition. Tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu, että jokainen lapsi voisi saada päivittäin terveellisen aterian koulussa.”

Virallisen ohjelman lisäksi kokouksen yhteydessä järjestetään kymmeniä sivutapahtumia. Suomen sivutapahtuma liittyy Agenda 2030 -toimien evaluaatioihin. Suunnitelmien, toimenpiteiden ja tulosten arviointi auttaa politiikan ja varojen ohjaamisessa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tapahtumassa ovat esillä Suomen lisäksi Costa Rican ja Nigerian kestävän kehityksen evaluoinnit.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa hyvinvointitalouteen keskittyvän epävirallisen sivutapahtuman, jonka avaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Hyvinvointitalous on yksi lähestymistapa, jonka kautta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista voidaan yhteiskunnissa edistää.

Seurantakokouksen temaattinen keskustelu käydään tänä vuonna kestävän kehityksen tavoitteista 1 (ei köyhyyttä), 2 (ei nälkää), 3 (terveyttä ja hyvinvointia), 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen), 12 (vastuullista kuluttamista), 13 (ilmastotekoja), 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) ja 17 (yhteistyö ja kumppanuudet).

Seurantakokous järjestetään virtuaalisesti lukuun ottamatta aloitus- ja päätösistuntoja.

 

Lisätietoja:

Ministeri Skinnarin erityisavustaja Kirsi Airio, p. 050 574 1729, ulkoministeriö

Ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen, p. 0295 351 134, Kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikkö, ulkoministeriö

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]