Korkeantason kevätkokous New Yorkissa pohti globaalin talouden ja finanssikriisin kehitystä ja vaikutuksia

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto, ECOSOC järjesti yhdessä Bretton Woods -instituutioiden, WTOn ja UNCTADin kanssa vuosittaisen korkeantason kevätkokouksen 27. huhtikuuta 2009 New Yorkissa. Kokous jakaantui kahteen teemaan: globaalin talous- ja finanssikriisin kehitys ja vaikutukset mukaan lukien kansainväliset talous- ja rahoitusarkkitehtuurit ja globaalit hallintostruktuurit sekä hallitustenvälinen kehitysrahoitusseurantamekanismin vahvistaminen.

YK:n kevätkokouksessa 27. huhtikuuta vallitsi laaja konsensus globaalin talouskriisin vakavuudesta ja pikaisten, konkreettisten toimien tarpeesta. Useat jäsenvaltiot korostivat puheissaan YK roolin vahvistamista kriisin lieventämisessä sekä siltojen rakentamista ja sitä, että kriisi on ihmisten luoma (man-made). Myös YK:n ja Bretton Woods Instituutinn välistä yhteistyötä olisi edelleen kehitettävä.

USA:n puheenvuoro oli huomattavan erilainen aiempiin vuosiin verrattuna. USA painotti sekä kansallisten että kansainvälisten toimien tärkeyttä taloustilanteen vakauttamiseksi. G20-kehitysmaiden lausunnot maltillisia ja linjassa yleisen kannan kanssa.

Tänä vuonna sovellettiin uutta formaattia eikä järjestetty erillisiä pyöreän pöydän keskusteluja, mitä pidettiin hyvänä uudistuksena. 

Kokouksen avasi ECOSOCin puheenjohtaja Sylvie Lucas. Avauspuheenvuorossaan Lucas korosti kriisin vaikutuksia erityisesti kehitysmaihin, naisiin ja haavoittuvaisiin. Pääsihteeri Ban Ki-moon painotti tämän jälkeen puheenvuorossaan kesäkuun finanssikriisikonferenssin ja pikaisten toimien tärkeyttä, sillä kriisin vuoksi maailmankauppa ja työllisyystilanne ovat romahtaneet . Tästä johtuen maailmantilannetta uhkaavat jo uudet mahdolliset konfliktit ja kriisit. Hän korosti, että rahoitus ja apu on suunnattava kehitysmaihin ja kaikkein köyhimpiin. Ban Ki-moonin mukaan suurien haasteiden ja tuhojen lisäksi talouskriisi tarjoaa myös mahdollisuuden siirtyä käyttämään vihreämpiä energiaratkaisuja, ja hän korostikin YK:n tärkeää roolia kriisin lieventämisessä. Pääsihteerillä on suuria toiveita kesäkuun korkeantason talous- ja finanssikriisikonferenssin suhteen. 

IMF:in, WTOn ja UNCTADin ja Maailmanpankin puheenvuoroissa painotettiin globaalien toimien tärkeyttä globaalin kriisin ratkaisussa sekä sitä, että talouskriisistä on muodostunut ihmisten kriisi (human crisis) ja se on vaarantanut vuosituhat-tavoitteiden täyttymisen. Kriisi on aiheuttanut vakavaa köyhyyttä, joka tulee pitkään heijastumaan etenkin muun muassa kehitysmaiden lasten terveyteen, koulutukseen ja toimeentuloon. Puheenvuoroissa muistutettiin, että myös keskituloiset maat kärsivät köyhyydestä, ja kriisi onkin vaikuttanut negatiivisimmin niiden talouskasvuun sekä lisännyt köyhyyttä ja pahentanut ruokakriisiä. Kansainvälisistä talousmarkkinoista tulisi tehdä läpinäkyvämmät, kehitystavoitteiden toteutumista olisi seurattava tarkemmin ja protektionismia vältettävä. 

Maailmanpankin Senior Adviser Mohammad Qureshi esitteli Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteistä raporttia Global Monitoring Report 2009, joka tänä vuonna käsittelee kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia kehitykseen. Raportissa painotetaan erityisesti yksityisen sektorin roolia talouden elpymisessä ja kestävässä talouskasvussa. Yksityisen sektorin rahoituksen elvyttäminen on raportin mukaan oleellinen kriisin ratkaisun edellytys. Talouskriisin aikana on myös kiinnittävä erityistä huomiota köyhimpiin ja haavoittuvaisimpiin. 

G77-maiden puheenvuorot olivat maltillisia. Ryhmän puheenjohtaja Sudan korosti YK:n roolin vahvistamista kriisiä lieventävissä toimissa ja toimien välitöntä tarvetta. Tämä siksi, että kriisi koettelee etenkin köyhiä kehitysmaita, joilla ei ole omia resursseja vaikutusten lieventämiseen. Heidän mukaansa protektionismia tulisi välttää ja  tulisi kehittää jonkinlainen aikainen varoitusmekanismi (early warning system). Brasilia ilmoitti puheenvuorossaan tukevansa G77-puheenvuoroa ja penäsi kriisiin liittyviä rakenteellisia mekanismeja muokattavaksi kesäkuun konferenssissa.

USA:n puheenvuoron linja poikkesi huomattavasti edellisen hallituksen aikana totutusta. Sls Susan Rice korosti sekä kansallisien että kansainvälisten toimien merkitystä kriisin ja köyhyyden lieventämisessä. Hän painotti, että suurin osa työstä on vielä edessä ja apu tulisi kohdistaa erityisesti pahiten kriisistä kärsineisiin maihin. USA:n kanta on siis muuttunut rakentavammaksi ja EU:n kanssa yhtenäisemmäksi. 

EU:n yhteisen puheenvuorojen lisäksi Hollanti, Saksa, Iso-Britannia, Slovakia, Italia ja Espanja pitivät omat puheenvuoronsa. Saksan kehitysministeri Heidi Wieczorek-Zeul painotti EU-roolin vahvistamisen tärkeyttä finanssikriisikonferenssin valmisteluissa ja aikana, sillä EU oli tärkeässä roolissa myös Dohan loppuasiakirjan laadinnassa. YK:n jäsenmaiden olisi hänen mukaansa pyrittävä konsensuksen luomiseen ja siltojen rakentamiseen sekä erityisesti köyhimpien maiden auttamiseen konkreettisin toimin. Hän korosti, että kriisi uhkaa huonontaa maailmantilannetta ja vuosituhattavoitteiden toteutumista sekä heikentää erityisesti köyhien maiden kehitystä pitkällä tähtäimellä. Wieczorek-Zulin mukaan finanssikriisikonferenssin loppuasiakirjan tulisi sisältää muun muassa kehitysmaiden tilannetta helpottavia toimia (esimerkiksi alueellinen yhteistyö, verotusasiat ja velkakestävyysasian huomioiminen) sekä rakenteellisia/arkkitehtuurikysymyksiä (YK:n jha BWI:n välisen yhteistyön edelleen kehittäminen). Onnistuessaan finanssikriisikonferenssi edistäisi rauhan rakentamista, lisäisi ihmisten uskoa YK:hon ja "uuteen multi-lateralismiin".

Iso-Britannia keskittyi omassa puheenvuorossaan lähinnä painottamaan Lontoossa järjestetyn G20-kokouksen merkitystä kriisin lieventämisessä ja päätökseen viemisessä. Lisäksi Hollannin kehitysyhteistyöministeri Koenders, joka toimii yleiskokouksen puheenjohtajan erityisedustajana finanssikriisikokouksen valmisteluvaiheessa, puhui voimakkaasti monenkeskisyyden puolesta, "multilateral moment". Talouskriisi on jo johtanut sosiaaliseen kriisiin; tulee estää pidemmällemenevä poliittinen kriisi. 

BWI-instituutiot saivat paljon kritiikkiä erityisesti eri kehitysmaiden edustajilta. Heitä kritisoitiin vähäisestä itsekritiikistä kriisin aikana, ja omien virheidensä peittelystä. Maailmanpankin johtokuntaedustajien (Venäjä, USA) edustajat vastasivat keskittävänsä aikansa kriisin lieventämiseksi mieluummin kuin itsekritiikin miettimiseen. Sen voi tehdä heidän puolestaan myöhemmin. Heidän kommenteissaantuettiin vuoropuhelun kehittämistä nykyiseltä pohjalta, tiedonvaihtoa, avointa koordinaatiota ja yhteistä vastuuta, "we are you". Kansalaisjärjestöjen puheenvuorossa (Oscar Ugarteche) YKn rooli myös ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta nähtiin elintärkeänä; G20 ei ole poliittisesti edustava. 

Monterreyn konsensuksen hallitustenvälisen seurannan tehostamisesta EU:lla oli koordinoitu puheenvuoro(liite). Chile puhui odotetusti Rio-ryhmän oman ehdotuksen puolesta mutta lupasi arvioida muita esityksiä. Guatemala muistutti ECOSOC/BWI-kokouksen syntyneen jo vuonna 1998 ja sihteeristön raportin mukaisesti piti välttämättömänä nykyistä tiiviimpää neuvonpitoa. Norja arvioi vuorovaikutuksen olleen positiivista, vaikkakaan ei samalla tasolla enää Monterreyn jälkeen. Voisi etsiä muitakin epävirallisia työtapoja (retriitit), perustana yhteiset intressit, inklusiivisuus, edustavuus.

Loppuyhteenvedossaan puheenjohtaja Lucas totesi Dohan loppuasiakirjan olevan hyvä lähtökohta kehitysrahoitusseurantamekanismin vahvistamiselle. Puheenvuoroissa nousi esille eri tahojen ja maiden sitoutuneisuus kriisin lieventämisessä ja ratkaisussa sekä tilanteen kiireellisyys ja vakavuus. Useat puheenvuorot myös korostivat, että kriisi on ihmisten - ja erityisesti kehittyneiden maiden - luoma ja että kehitysmaat eivät tule toipumaan kriisin seurauksista yhtä nopeasti kuin rikkaat valtiot. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen näyttää huonolta, mutta useat lahjoittajamaat aikovat silti pitää kehitysrahoituksensa nykyisellään. Myös kehitysmaiden osallistumista kriisin lieventämiseen olisi lisättävä, jotta voidaan saavuttaa "uusia multi-lateraalisia" ratkaisuja. Kyse on moniulotteisesta kriisistä ja globaalin hallinnon tärkeistä periaatteista. 

Seurantamekanismista esitettyjen kysymysten ja kommenttien pohjalta lähiviikkoina puheenjohtajan on tarkoitus aloittaa epäviralliset konsultaatiot kaikkien tahojen kanssa ennen ECOSOCin varsinaista istuntoa.