Henri Salonen
Marja Lehto YK:n päämajassa.

Konflikteja ehkäistään myös kansainvälisen rikosoikeuden keinoin

Suurlähettiläs Marja Lehto edustaa tällä hetkellä suomalaisittain korkeinta osaamista kansainvälisen oikeuden asiantuntijana. Hänet valittiin YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan (ILC) jäseneksi kaudelle 2017-2021, vaalien korkeimmalla äänimäärällä. Hän on kautta aikojen kolmas toimikunnan suomalaisjäsen.

Kansainvälisen oikeuden toimikunta on YK:n yleiskokouksen alainen asiantuntijaelin, joka edistää hajanaisen kansainvälisen oikeuden yhteen kokoamista ja kehittämistä.  Lehto osallistui lokakuussa New Yorkissa vuosittaisen YK:n kansainvälisen oikeuden viikon tapahtumiin. Noin viikon mittaisen tapahtumasarjan aikana käsiteltiin kansainvälisen oikeuden ajankohtaisia teemoja ja käytiin läpi muun muassa kansainvälisen oikeuden toimikunnan vuosittainen raportti.

Lehto vieraili New Yorkissa uudelleen joulukuussa. Tällä kertaa Kansainvälisen rikostuomiosituimen (ICC) perussäännön vuosittaisen sopimusosapuolikokouksen ja Justice Rapid Response(JRR) -verkoston johtokunnan kokouksen yhteydessä. Lehto on toiminut JRR:n johtoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2014. Kokouksen tärkein keskustelu koski tuomioistuimen perussääntöä ja tarkemmin hyökkäysrikoksen määritelmää, mutta palataan tähän myöhemmin.

Kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenyys on merkittävä diplomaattinen tehtävä, joka vaatii valtavan määrään asiantuntijatietoa. Tätä Lehdolta löytyy niin kokemuksen kuin koulutuksen kautta. Kysyttäessä omasta työurasta, Lehto kiittelee pitkää uraa ulkoministeriössä mahdollisuutena yhdistää diplomaattiura ja kansainvälisen oikeuden erityisosaamiseen.

”Olen enimmäkseen mennyt substanssi edellä, ja lopputulos on, että olen saanut koko urani ajan tehdä mielenkiintoisia töitä”, Lehto pohtii. 

Lehto työskenteli YK-edustustossa oikeudellisena neuvonantajana 1995-2000. Tuo aika oli hänen mukaansa intensiivistä. YK:ssa oli tuolloin paljon kylmän sodan jälkeistä optimismia ja sitoutuneisuutta päätösten ja sopimusten läpiviemiseen. Lehto kuitenkin muistuttaa, että suotuisista olosuhteista huolimatta, kansainvälisissä neuvotteluissa on aina tärkeää säilyttää myös kärsivällisyys ja kompromissien tekemisen taito.

Lehto muistelee myös komennuksiaan Suomen Pariisin-suurlähetystössä sekä suurlähettiläänä Luxemburgissa antoisina aikoina.  

”Kahdenväliset tehtävät ovat lyhytjänteisempiä ja monipuolisempia, ja antavat mahdollisuuden paneutua asemamaan politiikkaan ja kulttuuriin, mitä arvostan suuresti.”

Viimeksi New Yorkissa olleessaan Lehto osallistui puhujana myös JRR:n yleisötapahtumaan, jonka teemana oli kansainvälisten rikosten tutkinnan kehittäminen entistä ammattimaisempaan suuntaan.  Lehto sai kertoa täydelle salille Justice Rapid Responsen toiminnasta vakavimpien kansainvälisten rikosten sekä räikeiden ihmisoikeusloukkausten tutkinnassa.

”JRR tekee tärkeää käytännön työtä rankaisemattomuuden torjumiseksi samoin kuin ICC:n toissijaisuusperiaatteen* toteuttamiseksi. JRR:n johtokunnan kokouksessa kävimme muun muassa läpi tulevan vuoden prioriteetteja, joihin kuuluvat seksuaali- ja sukupuoleen perustuvien väkivaltarikosten tutkinta konfliktitilanteissa, humanitaaristen työntekijöiden mentorointi ja toissijaisuus-ohjelma,” Lehto kertoo. 

Tapahtumaviikon huipentuma oli Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallan aktivoiminen hyökkäysrikoksen suhteen.  Tämä tarkoittaa sitä, että aseelliseen hyökkäykseen syyllistyneet poliittiset tai sotilaalliset johtajat voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen näistä teoista. Kansainvälisten rikosten rangaistavuus toimii osaltaan pelotteena, joka voi  estää konflikteja.

Henri Salonen
Marja Lehto Justice Rapid Responsen tapahtumassa YK:lla.

Hyökkäysrikoksen määrittely Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöä varten, hyväksyminen ja voimaantulo, on ollut pitkällisen poliittisen väännön takana. Tässä on nyt päästy maaliin, kun ICC:n toimivalta hyökkäysrikoksen suhteen päätettiin aktivoida.

”Päätöksen reunaehdoista voi olla monta mieltä, eikä ole mikään salaisuus, että ne eivät täysin vastaa Suomen neuvottelutavoitteita. Silti on merkittävää, että päätös tehtiin konsensuksella.”

Entä missä Lehto seuraavaksi haluaisi nähdä Suomen vaikuttamistyön YK:ssa kehittyvän?

”Suomi tekee hyvää työtä monella sektorilla YK:ssa kestävästä kehityksestä turvallisuuskysymyksiin. Itselleni läheisimpiä ovat kansainvälisen oikeuden kehittäminen ja toimeenpano.  Parantamisen varaa olisi kehityspolitiikan resurssoinnissa.Toivon, että palaamme nopeasti takaisin entiselle kasvu-uralle.”

*Toissijaisuusperiaate tarkoittaa ICC:n Rooman perussäännössä sitä, että kansallisilla tuomioistuimilla on etusija toimivaltansa piiriin kuuluvien vakavien kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja niistä tuomitsemisessa.

Henri Salonen