Ensi vuoden budjetti vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Hallituksen talousarvioesityksessä ulkoministeriön pääluokkaan esitetään määrärahoja yhteensä 1,256 miljardia euroa, mikä on vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 120 miljoonaa euroa enemmän. Kasvu aiheutuu lähinnä hallitusohjelman mukaisista määrärahalisäyksistä.

Budjetti 2020-teksti sinisellä pohjalla.

Talousarvioesityksessä painottuvat Suomen edustustoverkon toimintaedellytysten parantaminen, osallistuminen kansainväliseen konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen sekä kehitysrahoituksen tason varmistaminen.  Ulkoministeriö työskentelee monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän, kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien sekä YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on keskeinen tavoite.

Toimintamenot

Ulkoministeriön toimintamenoihin esitetään 235,4 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Suomen edustustot maailmalla luovat edellytyksiä Suomen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja näkyvyyden ylläpitämiseksi. Edustustoverkkoa vahvistetaan vuosien 2020 - 2022 aikana neljällä uudella edustustolla.

Ulkoasiainhallinnon vastuulla olevien maahantuloasioiden käsittelyä vahvistetaan. Talousarvioesityksessä esitetään tähän tarkoitukseen yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa euroa pysyvänä rahoituksena erityisesti edustustojen resurssien turvaamiseksi. Pääpaino on osaajien työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamisessa sekä viisumitoiminnan kehittämisessä.

Team Finland -toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan. Tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden ja asiakastyytyväisyyden parantaminen.

Kriisinhallinta

Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste.

Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä ja -rakentamista. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Rauhanvälitykseen esitetään 2,5 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa kertaluonteisena lisäpanostuksena.

Siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan lisätään. Pysyvää lisärahoitusta ehdotetaan ulkoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 nousten 4,5 miljoonaan euroon vuoden 2023 tasolla. Tämä mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 150 asiantuntijan tason.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa ja Afrikassa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53,1 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta Suomi on mukana ratkaisemassa merkittäviä globaaleja ongelmia ja kantaa vastuuta. Hyvinvoiva, vakaampi ja tasa-arvoisempi maailma on myös suomalaisten etu. Kehitysyhteistyön lisäyksiä suunnataan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, konfliktien aiheuttaman kärsimyksen vähentämiseen, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä oppimisen kriisiin vastaamiseen. Tuki monenkeskiselle yhteistyölle ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle kasvaa.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2020 olevan yhteensä 1,030 miljardia euroa, joka vastaa noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 684,1 miljoonaa euroa. Vuodelle 2020 esitettävät määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Lisäyksestä 71,7 miljoonaa euroa muodostuu hallitusohjelman mukaisesta pysyvästä lisäyksestä, joka nousee 79,8 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kertaluonteista rahoitusta osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosina 2020 - 2021.

Kehitysmaainvestointien tukemista jatketaan finanssisijoitusten avulla. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 129,7 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä sovitun vaalikauden investointisuunnitelman mukaisesti määrärahoista ohjataan vähintään 75 prosenttia ilmastorahoitukseen ja 60 prosenttia rahoituskohteisiin, jotka kohdistuvat Afrikkaan.

Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10,0 miljoonaa euroa ja demokratia- ja oikeusvaltiotukeen 3,0 miljoonaa euroa.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määrärahoiksi esitetään 3,0 miljoonaa euroa, josta 1,0 miljoonaa euroa kertaluonteisena panostuksena. Alueelliseen yhteistyöhön osallistuminen on Suomelle tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia. Suomen asemaa aktiivisena ympäristö- ja ilmastotoimijana vahvistetaan.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 87,6 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 55,6 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. tiede- ja kulttuuri-instituuttien vuokratuloista, viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287, taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Lotta Karlsson, puh. 0295 351 932, ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikönpäällikkö Niklas Lindqvist, puh. 0295 351 517.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]