Ukrainan tarjoamia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille puitiin ulkoministeriön seminaarissa
Erityisesti yrityksiä varten järjestetyssä seminaarissa 25.10. käsiteltiin Ukrainaa liiketoimintaympäristönä, julkisen rahoituksen mahdollisuuksia sekä käytiin läpi suomalaisyritysten käytännön kokemuksia.
Ulkoministeriön seminaarissa olivat edustettuina ulkoministeriön ja Suomen Kiovan suurlähetystön lisäksi Finpro, Finnvera, Finnfund. Yritysten kokemuksia valottivat Sanitec, Ruukki Construction sekä Konecranes. Yleisöä oli kerääntynyt paikalle runsaasti.
Tilaisuuden avaussanat lausui ulkoministeriön itäosaston osastopäällikkö Kirsti Eskelinen, joka totesi suomalaisten kiinnostuksen Ukrainaan investointikohteena kohonneen huimaa vauhtia.
Ukrainan oranssista vallankumouksesta on pian kolme vuotta, ja maa on ollut sen jälkeen jatkuvassa muutostilassa. Ukrainan talouskasvu on ollut erittäin ripeää, keskimäärin yli seitsemän prosenttia vuodessa, ja vienti Suomesta Ukrainaan kasvoi viime vuonna lähes viisikymmentä prosenttia. Suurlähetystön tietojen mukaan Ukrainassa toimii parhaillaan noin 70 yritystä.
Lähetystöneuvos Matti Heimonen, osastopäällikkö Jorma Korhonen ja osastopäällikkö Kirsti Eskelinen Ukraina-seminaarissa.
Kauppapoliittisen osaston osastopäällikkö Jorma Korhonen kertoi ulkoministeriön osaltaan tarjoavan yrityksille palveluja paitsi ulkomaanedustustojen myös kauppapoliittisen osaston ja ao. alueosastojen kautta. UM auttaa yrityksiä vaikuttamalla niiden liiketoimintaympäristöön, tarjoamalla mm. arvovaltapalveluja ja tietoa kohdemaasta. Tietoa välitetään julkaisujen ja verkkotiedotuksen lisäksi vastaavien seminaareja avulla. Korhonen halusi kannustaa myös pk-yrityksiä kääntymään ministeriön puoleen.
UM:n viestintä- ja kulttuuriosastossa järjestetyn tilaisuuden taustalla oli erityisesti UM:n kauppapoliittinen ja Itä-osasto sekä Suomen Kiovan suurlähetystö. Moderaattorina toimi ministeriön VKE-koordinaattori Matti Heimonen.
Ukraina houkutteleva investointikohde
Suomen Ukrainan suurlähettilään Christer Michelssonin mukaan länsimedian välittämä kuva Ukrainasta on yksinkertaistettu etenkin mitä poliitikkojen Eurooppa/EU-integraatiopyrkimyksiin tulee. Ukraina ei myöskään ole Venäjä, mutta suurlähettilään mukaan kokemus Venäjästä ja kaupanteosta siellä auttaa. Suomen suurlähetystön rooli Ukrainassa on paitsi tarjota kansalaispalveluita ja toimia oleellisen tiedon välittäjänä myös erityisesti yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen yhteistyössä Finpron vientikeskuksen kanssa.
Lähetystösihteeri Lauri Pullola Kiovan suurlähetystöstä kertoi Ukrainan nousseen uutena tulokkaana maailman 20 houkuttelevimman investointikohteen joukkoon. Varsinkin vähittäiskaupan investointien osalta on Ukraina ollut viime vuosina yksi mielenkiintoisimmista maista. Tärkeimmiksi investointi-ilmapiiriin liittyviksi ongelmiksi Pullola listasi maan ostamiseen ja omistamiseen liittyvät kysymykset, tavarakaupan esteet ja niihin liittyvät viranomaissuhteet sekä monimutkaisen ja ennalta-arvaamattoman verotuksen. Pullola arveli kuitenkin, ettei Ukrainassa ole koskaan ollut niin edullisia olosuhteita liiketoiminnalle kuin nyt.
Finpron Ukrainan-toimiston johtajan Anatoliy Lipatovin mielestä pinta-alaltaan Euroopan suurimman ja lähes viidenkymmenen miljoonan asukkaan maan tarjoamia mahdollisuuksia ei olla Suomessa vielä täysin ymmärretty. Luonnonvaroiltaan rikkaassa Ukrainassa on paljon teollista potentiaalia ja verrattain vakaa valuuttakurssi Ukrainan valuutan ollessa sidottu dollariin.
Väestön ostovoiman jatkuva kasvu tarjoaa pohjan ulkomaisille investoinneille
Finnveran aluepäällikkö Rami Karimeri listasi Ukrainan vientikaupan mahdollisuuksia. Maassa keskiluokka vaurastuu, väestön ostovoima on jatkuvassa kasvussa, eikä kotimainen tuotanto enää pysty vastaamaan kysyntään. Perinteinen raskas teollisuus vetää edelleen kasvua, rakennussektorin kasvu on ripeää, mutta myös infrastruktuurin sijoitustarpeet ovat suuret. Rahoitussektorin kehittyessä investointien sekä viennin rahoitusmahdollisuudet lisääntyvät. Finnvera on kehitysrahoittaja, joka osallistuu pitkäaikaiseen riskinottoon myös Ukrainassa rahoittamalla yksityisen sektorin hankkeita.
Myös Finnfund tarjoaa markkinaehtoista riskirahoitusta. Toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemen mukaan rahoituskysymyksissä avainkysymys on rahoituskelpoisuuden arviointi. Rahoitus kohdistetaan aina suoraan kohdeyhtiölle, ei emoyhtiölle. Finnpartnership on Finnfundin hoidettavaksi ulkoistettu ulkoministeriön ohjelma, joka on käynnistynyt vuonna 2006. Finnpartnershipin kohdemaita ovat kaikki kehitysmaat (Ukraina luokitellaan alemman keskitulotason kehitysmaaksi), ja se tarjoaa matchmaking-palveluja, neuvontapalveluja sekä liikekumppanuustukea.
Miten toimia Ukrainassa?
Seminaarin lopuksi kuultiin Ukrainassa toimivien suomalaisyritysten kokemuksia.
Sanitecin päälakimies Diana Maher piti tärkeänä päätöksenä uusille markkinoille suunnattaessa sitä, että ryhdytäänkö investointiin greenfield-pohjalta vai onko tähtäimessä yhteistyöyritys. Hyvän yhteistyökumppanin löytäminen on haasteellista mutta ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyökumppaneihin on Maherin mielestä hyvä pyrkiä luomaan suhteita jo ennen neuvottelupöytään istumista; integraatiota hän luonnehti prosessin haastavimmaksi osaksi, ja on tärkeää jo rahoitusvaiheessa panostaa tähän vaiheeseen ja luoda tiimit valmiiksi.
Ukrainassa on korkea koulutustaso ja tarjolla on päteviä yhteistyökumppaneita. Haasteena on kuitenkin kieli, sillä yleisesti yrityskielenäkin on venäjä. Paikallisen tulkin käyttö onkin Maherin mielestä erinomainen tapa varmistaa, että kommunikaatio-ongelmilta vältytään.
Ruukki Constructionin markkinointijohtaja Ari Vouti avasi Ukraina-aihetta omalta osaltaan.
Ruukki Constructionin markkinointijohtaja Ari Vouti piti myös hyvin koulutetun työvoiman saatavuutta eräänä pääsyynä sille, miksi Ukrainaan kannattaa lähteä sijoittamaan. Rekrytointiin kannattaakin panostaa, mutta koska varsinkin pätevistä ja kielitaitoisista työntekijöistä käydään kovaa kilpaa, täytyy Voudin mukaan myös olla valmis panostamaan työntekijän palkkaan ja palkitsemiseen. Lisäksi laatutaso ja laatuvaatimukset ovat korkealla.
Vaikka Ukrainassa kuljetukset asettavat käytännössä vielä monia haasteita tulli- ja verokäytännön sekä lupien suhteen, piti Konecranesin varatoimitusjohtaja Antti Vanhatalo Ukrainan maantieteellistä sijaintia kansainvälisiä markkinoita ajatellen suurena etuna. Myös tuotantokustannuksista saatu etu on Ukrainassa esimerkiksi Puolaa paljon korkeammalla tasolla.
Suomalaiset yritykset ukrainalaisille luotettavia yhteistyökumppaneita
Seminaarin päättäneen osastopäällikkö Kirsi Eskelisen mukaan Suomen tunnettuus entisen Neuvostoliiton alueella on erittäin hyvä, suomalaisia tuotteita arvostetaan, yrityksiä pidetään reiluina ja luotettavina yhteistyökumppaneina ja tämä on meille suomalaisille poikkeuksellinen ja arvokas tilanne kun kyseessä on uusille markkinoille suuntaaminen. Hän kehotti yrityksiä muistamaan tämän toiminnassaan.
Eskelinen kuvaili yhteenvedossaan seminaaria realistiseksi ja käytännönläheiseksi tapaamiseksi yritysedustajien kanssa, ja luonnehti Ukrainaa suomalaisyritysten kannalta selkeästi ”lupaavaksi”.
Alustajien esitykset ja muuta Ukraina-tietoa:
Seminaarin ohjelma (avautuu uuteen ikkunaan) (word)
VKE maaohjelma Ukraina 2007 (avautuu uuteen ikkunaan) (word)
VKE-yhteystiedot Ukrainan osalta (avautuu uuteen ikkunaan) (word)
Osastopäällikkö Jorma Korhonen; Ukraina - mahdollisuuksia suomalaisyrityksille (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Kiovan suurlähetystö; Ukraina liiketoimintaympäristönä (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Finpro; Ukrainan maaraportti (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Finfund And Finnpartnership (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Finnvera (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Konecranes (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Sanitec; Closing a deal (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Ruukki; Speed and quality for construction (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)
Finpro country presentation; Ukraine (avautuu uuteen ikkunaan) (ppt)