Ukrainan talouskehtys uuden poliittisen kriisin varjossa
Ukrainan valtiontalous suoriutui vuodesta 2006 hyvin ja vuosi 2007 on niin ikään alkanut myönteisesti. Vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi, mutta keskipitkällä tähtäimellä tilanne ei ole huolestuttava, toteaa IMF:n Senior Resident Representative, Jeffrey Franks.
Talouskehitys edelleen haavoittuvainen, sillä maa on suuresti riippuvainen energian ja teräksen maailmanmarkkinahintojen kehittymisestä.
Pörssin notkahduksesta huolimatta uusin poliittinen kriisi ei ole vielä vaikuttanut talouteen eikä vaikuta talouden dynaamiseen kasvuun.
Talouskehityksestä
IMF:n Senior Resident Representative, Jefrrey Franks, totesi briefauksessaan 5. huhtikuuta finanssiministeri Azarovin olevan erittäin tarkka talousmies. Ukrainan valtiontalous suoriutui vuodesta 2006 hyvin ja vuosi 2007 on niin ikään alkanut myönteisesti. Budjettivaje oli vuonna 2006 jopa alahaisempi kuin hallitus itse oli ennustanut. IMF odottaa budjettivajeen päätyvän vuonna 2007 noin 2,5 prosenttiin.
Vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi, mutta se on tyypillistä Ukrainan kaltaisille maille, toteaa Franks. Keskipitkällä tähtäimellä tilanne ei ole huolestuttava. IMF odottaa vaihtotaseenvajeen päätyvän vuoden 2007 aikana noin 4,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä vaje on helppo rahoittaa jo ulkomaisilla investoinneilla, joita maahan virtaa noin 5 prosenttia BKT:n arvosta. Keskuspankin valuuttavaranto vahvistuu edelleen.
Talouskehityksen riskeinä IMF näkee riippuvuuden teräksen maailmanmarkkinahinnan kehityksestä. Pitkään jatkunut hintojen nousu tullee kääntymään laskuun. Tässä vaiheessa tehottomat ukrainalaiset yritykset joutuvat kärsimään. Energian hinnat jatkavat nousuaan ja Ukraina, jonka talouskasvu on osaltaan perustunut edulliseen energian hintaan, joutuu sopeutumaan uuteen kustannustasoon kaasun hinnan noustessa maailmanmarkkinoiden tasolle ja talouden tilanteeseen, jossa tuontihintojen nousu jatkuu viennin laskiessa. Talouskasvu ei ole pitkän päälle kestävää, sillä se perustuu vahvasti kulutukseen eikä investointeihin. Vaikka julkisen sektorin velkaantuminen on erittäin pientä, pankkien luotonanto kasvaa huikeaa vauhtia. Dollaripohjaiset luotot lisäävät talouden dollarisaatiota ja valuuttariskejä sekä yritys- että kuluttajasektorilla. Talouden tehottomuus ja liiketoimintaympäristö herättävät yleistä huolta.
IMF:n suosituksia ovat Franksin mukaan muun muassa julkisen sektorin kulujen kasvun hillitseminen, sillä sosiaalikulujen ja eläkkeiden osuus bruttokansantuotteesta edelleen suuri. IMF näkee, että valuuttakurssipolitiikassa voitaisiin olla joustavampia ja luottopolitiikkaa pitäisi kiristää ja rahoituslaitosten kontrollia parantaa. Ukrainassa pitää kehittää dollarimarkkinoiden sijaan paikalliseen valuuttaan perustuvia luottomarkkinoita. Inflaation hillitseminen on tärkeää, sillä inflaatio iskee ensisijaisesti köyhempään väestöön. Kesken jääneitä talousreformeja on jatkettava, kuten osakeyhtiölain uudistaminen, energian hintojen muuttaminen kustannuksia vastaaviksi, alv-palautusjärjestelmän kehittäminen, transparenssien yksityistämisten toteuttaminen.
Poliittisen kriisin vaikutukset talouteen
Vladimir Verbjanij kirjoittaa Delo-lehdessä 4. huhtikuuta poliittisen tilanteen vaikutuksesta maan pörssikursseihin. Presidentin ilmoitus parlamentin erottamisesta sai aikaan 10-20 prosentin notkahduksen kaikkein likvideimpien osakkeiden noteerauksissa Ukrainan suurimmassa arvopapereita kauppaavassa PFTC pörssissä. Yleisindeksi päätyi 3. huhtikuuta lopulta seitsemän prosentin laskuun. Ensimmäisten joukossa katosi usko energia- ja metalliteollisuuden yrityksiin. Esimerkiksi Kievenergon osakkeen arvo putosi 14 prosenttia ja metalliyritys Niznedneprovkij truboprokatnij zavodin osakkeet menettivät arvostaan 15 prosenttia.
Analyytikkojen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole vielä hälyttävä. "Riski realisoituu silloin, jos suuret ulkomaiset investoijat vetäytyvät markkinoilta. Silloin sukellamme todella syvälle", toteaa Univer Capitalin Oleg Vdovitch Delo-lehdelle. Kinto Ltd:n Sergi Tsernenko totesi, että heidän ulkomaiset päämiehensä eivät ole poistumassa Ukrainan pääomamarkkinoilta, vaan ovat tullet pitkällä tähtäimellä. Ohjeeksi on annettu ostaa osakkeita, jos PFTC indeksi laskee 10-15 prosenttia. "Nyt sijoitussalkkuja täytetään eikä realisoida", rauhoittaa Tsernenko. Osoituksena ostohalukkuudesta oli muun muassa se, että myyntiin tulleet Azovstalin, Ukrtelekomin ja Ukrnaftan osakkeet kävivät laskutunnelmista huolimatta kaupaksi.
Epävarmuus osakemarkkinoilla tulee säilymään poliittisen epävarmuuden jatkuessa uskoo Vdovitch. Tsernenko toteaa, että volatiliteetti kasvaa, jos maassa tapahtuu jotain oikein vakavaa ja sotajoukot marssivat kadulla. Ilmeisesti Tsernenko ei pidä tätä kriisiä vielä vakavana, vaan uskoo tilanteen palaavan ennalleen, kuten aina ennenkin. 4. huhtikuuta notkahdus pörssissä kääntyi 2,71 prosentin nousuun.
Niin tai näin, poliittinen heilahtelu syö kansainvälisten sijoittajien uskoa Ukrainaan. EBRD:n Ukrainan toimiston johtaja Kamen Zahariev totesi Korrespondent-lehdelle 4. huhtikuuta, että poliittinen epävakaus ei vaikuta dynaamiseen talouden kasvuun, mutta hän kehottaa länsimaisia sijoittajia olemaan kuitenkin varovaisia sijoittaessaan varoja ukrainalaisiin projekteihin. IMF:n Franks ei pidä PFTC:n laskua vielä merkittävänä, sillä kurssit ovat olleet ennätyskorkealla eikä pienellä pörssillä ole kansantaloudessa suurta merkitystä.
Toistaiseksi kyseessä on vain "demokraattinen konflikti", totesi Alexander Pashkarev, Taloudellisen kasvun keskuksesta, Delo-lehdelle 4. huhtikuuta. Talouselämä ei ole vielä reagoinut konfliktiin. Tilastot osoittavat, että vuoden 2005 puolesta välistä lähtien, ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet tasaisesti. Mikäli nyt alkaneen konfliktin ratkaisemisessa ajaudutaan rikkomaan perustuslakia, vaikutukset ulottuvat nopeasti myös talouteen, uskoo Pashkarev.
Suomen suurlähetystö, Kiova