Tunisian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Tunisiassa riittää kiinnostusta suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, joskin tarkemman kysynnän määrittely on yhä tarpeen. Markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille löytyy kiertotaloudesta, digitalisaatiosta ja teknologiasta sekä terveyssektorilta. Pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia avautuu energia-alalla Tunisian siirtyessä uusiutuviin energianlähteisiin, erityisesti aurinkovoimaan. Haasteita aiheuttavat heikkenevä taloustilanne, uudistusten hidas eteneminen ja eri intressiryhmien painostus päätöksentekoon.

Tunisia tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti seuraavilla sektoreilla:

• Bio- ja kiertotalous 

Esimerkiksi Business Finlandin johtama yhteistyöryhmä pyrkii parhaillaan kehittämään Tunisissa sijaitsevaa Sijoumi-järven aluetta parantamalla tulvantorjuntaa, asuntokantaa ja edistämällä ympäristönsuojelua.

• Digitalisaatio ja teknologia

Tunisia pyrkii digitalisoimaan valtionhallintoaan, minkä lisäksi digitalisaatio on yksi EU:n ja Tunisian välisen yhteistyön painopisteistä vuosina 2021-2027. Nokia kilpailee Tunisian 5G-markkinoista.

• Koulutus

Tunisiassa on kiinnostusta Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan. Markkinamahdollisuuksien syntyminen edellyttää tunisialaisen kysynnän tarkempaa määrittelyä ja ulkopuolisen rahoituksen löytämistä. AMK-yhteistyössä potentiaalia.

• Terveys- ja lääkesektori

Tunisia on lääketieteellisen turismin kohdemaa. Yksityisklinikoiden määrä on noussut viime vuosikymmeninä.

• Uusiutuva energia

Aurinkoisen ilmastonsa vuoksi Tunisialla olisi potentiaalia jopa viedä energiaa Eurooppaan. Toistaiseksi 97 % maan energiasta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. 

Tunisiassa toimivat kansainväliset rahoituslaitokset keskittyvät muun muassa kestävään infrastruktuuriin ja rahoitusinstituutioihin (EBRD), innovaatioihin ja ilmastoon (EIB), arvoketjujen kehittämiseen ja teollistamiseen (Afrikan kehityspankki), sanitaatioon sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeisiin (Maailmanpankki). EU:n prioriteetteja lähivuosille ovat muun muassa ilmasto, sosiaalinen inkluusio, digitalisaatio, demokratia ja hyvä hallinto. Alueellisen yhteistyön, Finnpartnershipin, IKI- ja PIF-instrumenttien käyttö mahdollista. EI kahdenvälistä kehitysyhteistyötä.

Tunisiassa toimii edustuston tietojen mukaan vajaa parikymmentä suomalaisyritystä. Suomen vienti Tunisiaan oli 43,7 MEUR vuonna 2019.

Haasteita Tunisiassa aiheuttavat koronaviruksen entisestäänkin heikentämä taloustilanne, muun muassa valtion velkaantuminen ja työttömyyden lisääntyminen. Tarvittavat talousuudistukset, kuten yksityisen sektorin kehittäminen ja valtiontukien leikkaaminen, etenevät hitaasti. Tunisia on verrattain suljettu talous, säätelyilmapiiri ei ole kehittynyt. Markkinoille pääsemisessä on tarpeen verkottua paikallisten vaikuttajien ja intressiryhmien kanssa sekä tehdä yhteistyötä jo markkinoilla olevien EU-maiden yritysten kanssa.

Pekka Hukka, Suomen suurlähettiläs, Tunisia