Ilmaisunvapaushanke edisti moniarvoisen median toimintaa

Vihapuheen vähentyminen, laatujournalismin lisääntyminen, naisten ja nuorten medianäkyvyyden kasvaminen sekä toimittajien turvallisuuden parantuminen ovat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä toteutetun Unescon ilmaisunvapaushankkeen tärkeimpiä saavutuksia. Suomi osallistui hankkeen rahoittamiseen.

Viime viikolla Unesco järjesti Maailman lehdistönvapauden päivän tapahtumansa ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Suomi, lehdistönvapauden mallimaa, isännöi tapahtumia.

Tapahtuman päätösseminaarissa käsiteltiin Unescon hanketta ilmaisunvapauden tukemiseksi arabimaailmassa (Promoting Freedom of Expression in the Arab Region: Impact of development projects). Suomi on tukenut hanketta yhteensä 2,34 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 lähtien. Myös Ruotsi rahoittaa hanketta.

Unescon ilmaisunvapaushankkeen vaikutuksia ja tuloksia esiteltiin Maailman lehdistönvapauden päivänä. Kuva: Outi Ylitalo.
Unescon ilmaisunvapaushankkeen vaikutuksia ja tuloksia esiteltiin Maailman lehdistönvapauden päivänä Helsingissä. Kuva: Outi Ylitalo.

Hankkeen tavoitteena on ollut ilmaisunvapauden ja vapaan median tukeminen demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi ”arabikevään” jälkeisessä tilanteessa Egyptissä, Libyassa, Marokossa, Tunisiassa, Syyriassa ja Jemenissä.

Tavoitteeseen on pyritty eri keinoilla. Ilmaisun-, lehdistö- ja informaatiovapauksia on edistetty lainsäädännön kautta. Toimittajien ja bloggaajien turvallisuutta on parannettu, ja journalistisia taitoja kehitetty lisäämällä tietoturvaan ja tietotekniikkaan liittyviä taitoja. Lisäksi on edistetty sukupuolten välistä tasa-arvoa ilmaisunvapauden ja tiedonsaantioikeuden saralla. Syyrialaisille maanpaossa oleville nuorille on perustettu myös informaatiokeskukset Jordaniaan ja Libanoniin.

”Vaikutukset ovat selvästi nähtävissä”

Seminaarissa puhunut Unescon sananvapauden ja median kehittämisosaston johtaja Guy Berger arvioi hankkeen onnistuneen hyvin tavoitteissaan. Onnistumisen avaimena on ollut lähestymistapa, joka räätälöitiin kunkin maan tilanteen mukaan.

”Tämän hankkeen vaikutukset ovat selvästi nähtävissä esimerkiksi Libyassa, jossa vihapuhetta ja puolueellista tiedonvälitystä on saatu vähennettyä. Tunisiassa saatiin aikaan lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka tukevat vapaan ja moniarvoisen median toimintaa. Jordaniassa onnistuttiin luomaan oikeudellista verkostoa median tueksi”, Berger totesi.

Jemenissä median asemaa on vahvistettu keskittymällä toimittajien ammattitaidon kehittämiseen. Egyptissä huomio on suunnattu erityisesti nuoriin ja naisiin.  Egyptissä on saatu lisättyä medialukutaidon opetus koulujen opetussuunnitelmiin.

Verkkokursseilla laajaa näkyvyyttä

Hankkeessa on järjestetty myös verkkokursseja, jotta tietoa ilmaisunvapauteen liittyvistä asioista saataisiin levitettyä mahdollisimman laajasti.

Esimerkiksi Libanonissa luotiin verkkokurssi, joka käsittelee toimittajien turvallisuutta. Jatkossa kurssi toimii mallina muillekin arabialueen yliopistoille. Toisessa verkkokurssissa käsitellään ilmaisunvapautta sekä sosiaalisen median ja mobiililaitteiden käyttämistä uutisoinnissa.

Toimittajien turvallisuus herätti mietteitä. Kuva: Outi Ylitalo.
Toimittajien turvallisuus herätti mietteitä. Kuva: Outi Ylitalo.

Suomi tukenut aktiivisesti demokratiakehitystä

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Kari Alanko totesi seminaarissa, että sananvapaus on aina ollut tärkeä asia Suomelle.

”Arabikevät osoitti, kuinka vahva merkitys vapaalla tiedonvälityksellä on. On tärkeää varmistaa, että uuden polven media-ammattilaiset ja kansalaisjournalistit, saavat tarvittavat ammatilliset taidot ja voivat tehdä työtä sellaisessa poliittisessa, kulttuurisessa ja oikeudellisessa ympäristössä, joka kunnioittaa ja edistää sananvapautta.”

Alangon mukaan Suomi on tukenut aktiivisesti demokratiakehitystä arabimaailmassa. Yhteistyössä on painotettu ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokraattista hallintoa, oikeusvaltioperiaatetta, syrjimättömyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

"Suomen tukeman ilmaisunvapaushankkeen tulokset ovat selviä: vihapuhetta on saatu vähennettyä, laatujournalismia edistettyä, naisten ja nuorten asemaa on saatu esiin mediassa, ja toimittajien turvallisuutta on pystytty edistämään”, hän summasi.

Outi Ylitalo