Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Syyrian poliittiset suhteet ovat asiallisella pohjalla. Ne ovat hyvät, joskin etäiset. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on nostanut poliittista ja muuta tietoisuutta maastamme Syyriassa. Näin on ollut erityisesti Suomen puheenjohtajuuskausien aikana.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Maiden taloussuhteilla on yli 60 vuotta pitkä, mutta melko vaatimaton historia.
Huomattavimmat suomalaisprojektit, joita Syyriassa on viime vuosina toteutettu (useimmiten EU:n tai EIB:n rahoituksella) ovat: 
 
  • Electricity Sector Support Programme vv. 1995-1998 (rahoitus EU / MED)   yhdessä  irlantilaiskonsulttien kanssa
  • Damaskoksen kaupungin yleiskaavan suunnittelu / Devecon
  • Kaupunkipalveluiden administraation suunnittelu / Kuntaliitto (Damaskos, Aleppo ja Lattakia)
  • Konttinosturi- ja kuljetuslaiteprojektit /Kalmar / Cargotec (Lattakia, Tartous)
  • Puhelin- ja sähköpylväiden toimituksia / Finntrepo
  • Sairaalalaitteiden toimituksia / Merivaara
  • Valtionhallinnon It-alan projekteja / Niksu 
Suomen ja Syyrian taloussuhteita vaikeuttaa markkinoillepääsy. Useat yritykset ovat kohdanneet hankaluuksia takuiden ja maksujen takaisinsaamisessa. Suomalaisyritysten kiinnostus Syyriaa kohtaan on perinteisesti ollut laimeaa. Myös alueen epävakaus on vähentänyt kiinnostusta. Mahdollisia kasvavia investointi- ja vientialoja ovat satamalaitteet, IT-sektori, ympäristöteknologia ja -konsultointi (vesi- ja paperisektori), energia-ala (dieselvoimalat, puupylväät), tuuli- ja aurinkoenergia, rakennusala sekä palvelusektorin osalta erityisesti terveydenhuolto ja turismi.

Suomen kokonaisvienti (milj. eur):

2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
30
33
29
39
36
44
65
48

Suomen kokonaistuonti (milj. eur) :

2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
0,23
0,14
0,12
0,12
0,26
0,52
0,24
0,14
Suomen tärkeimmät vientiartikkelit
  • paperi
  • pahvi ja kartonki
  • elektroniset laitteet
  • koneet
  • raaka-aineet
  • sellu
     
Suomen tärkeimmät tuontiartikkelit: 
  • Teolliset tuotteet (kuten vaatteet, huonekalut, raaka- ja kivennäisaineet) 

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Syyrian välinen kulttuurivaihto on ollut varsin vähäistä. Vuonna 2007 kirjailija Leena Lander vieraili Syyriassa tekemässä tunnetuksi kirjailijan arabiaksi ilmestynyttä teosta "Tummien perhosten koti". Teoksen julkaisi kustantamo Cadmouss Books sarjassaan "Nykyaikaisia eurooppalaisia naiskirjailijoita". Kyseessä oli ensimmäinen suoraan suomesta arabiaksi käännetty kaunokirjallinen teos. Vierailu toteutettiin yhteistyössä SKS-FILIn ja Suomen Damaskoksen suurlähetystön kanssa. Myös Suomen Lähi-idän instituutti (FIME) tuki vierailua. Vierailu herätti huomiota sekä Syyriassa että Suomessa, sillä paikallinen uskonoppinut piti kirjaa epäsiveellisenä ja Damaskosta lukuun ottamatta kirjailijan muut esiintymiset Syyriassa jouduttiin perumaan.
Vuonna 2008 suomalaisia eri alojen taiteilijoita kävi Syyriassa osana laajempaa pohjoismaista hanketta. Vierailulla oli kirjailijoita ja muusikoita sekä muun muassa professori Oiva Toikka.
Suomen Lähi-idän instituutti avasi uudet tilansa Damaskoksen vanhassa kaupungissa vuoden 2008 lopulla. Tilat mahdollistavat tiedeinstituutin normaalin toiminnan ohella tilaisuuksien, elokuvien ja näyttelyjen järjestämisen yhteistyössä suurlähetystön kanssa. Näin myös suomalaiselle tiede- ja kulttuuritoiminnalle saadaan enemmän näkyvyyttä alueella.
Vuoden 2008 lopulla instituutti käynnisti Helsinki Education and Research Area Launching -hankkeen (HERAL), jonka avulla pyritään edistämään Helsingin metropolialueen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta Lähi-idässä ja arabiankielisellä alueella laajemminkin. Erityisenä tavoitteena on esitellä suomalaisen korkeakoulutuksen tarjoamien englanninkielisten ohjelmien mahdollisuuksia, tukea opiskelija- ja tutkijavaihtoa, avata kanavia alueen tilauskoulutusmarkkinoille ja parantaa kohdealueen opiskelijarekrytoinnin mahdollisuuksia. Hanke toimii pilottina mahdolliselle yhteistyölle myös Suomen muiden kulttuuri- ja tiedeinstituuttien sekä edustustojen kanssa.

Vierailut

Presidentti Martti Ahtisaari ja ulkoministeri Tarja Halonen olivat epävirallisella vierailulla Damaskoksessa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 1999. Puolustusministeriön valtuuskunta kävi kenraali Hollon johtamana 2003 tutustumassa suomalaisten YK-sotilastarkkailijoiden toimintaan alueella (Syyria, Libanon ja Israel). Ulkoministeriön  korkea virkamiesvaltuuskunta neuvotteli osastopäällikkö Lyran johdolla Damaskoksessa keväällä 2002 ja samana keväänä Syyrian ulkoministeri Farouk al-Sharaa teki maansa ensimmäisen virallisen ulkoministerivierailun Helsinkiin. Samalla matkalla hän virallisesti avasi Syyrian uuden suurlähetystön Tukholmassa, josta maan suurlähettiläs nyt on akreditoitu Helsinkiin (aiemmin Moskovasta). Ulkoministeri Walid Mouallem vieraili Helsingissä elokuussa 2006.
 
Valtiosihteeri Pertti Torstila osallistui joulukuussa 2008 Suomen Lähi-idän instituutin (FIME) uusien tilojen avajaisiin ja kävi keskustelut varaulkoministeri Faisal Mekdadin kanssa. Torstilan ohella FIME:n uusien toimitilojen vihkiäisiin osallistui Suomesta laaja valtuuskunta, joka koostui muun muassa opetusministeriön ja yliopistojen edustajista. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan kuusihenkinen valtuuskunta vieraili Syyriassa tammikuussa 2009 kansanedustaja Pertti Salolaisen johdolla. Toukokuussa 2009 ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Syyriassa. Hän tapasi presidentti Assadin, pääministeri Otrin ja ulkoministeri Mouallemin. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors tapasi vierailullaan syyskuussa 2009 muun muassa varaulkoministeri Faisal Mekdadin ja Syyrian Punaisen puolikuun pääsihteerin, Abdul Rahman Attarin. Lisäksi ministeri Thors tutustui irakilaispakolaisten tilanteeseen Al Tanfin pakolaisleirissä ja seuraamalla Migrin kiintiöpakolaishaastatteluja. Presidentti Tarja Halonen vieraili Syyriassa lokakuussa 2009 ja tapasi muun muassa Syyrian presidentin, pääministerin ja parlamentin puhemiehen.

Historia

Diplomaattisuhteet Suomen ja Syyrian välille solmittiin vuonna 1953. Vuodesta 1954 Suomella on ollut Damaskokseen akkreditoitu suurlähettiläs. Aluksi akkreditointi tapahtui Ankarasta ja myöhemmin Roomasta, Kairosta ja vuodesta 1979 alkaen Beirutista. Damaskoksessa läsnäolo alkoi kaupallisen sihteerin toimistolla. Residentin suurlähettilään johtama edustusto perustettiin syksyllä 1984.

Muuta

Kehitysapu

Suomi ei myönnä Syyrialle kahdenvälistä kehitysapua. Alueellisen kehitysyhteistyön kautta Suomi kuitenkin tukee YK:n aavikoitumisen torjuntaohjelmaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan mais sa.