Suomen tavoite: poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä

Ympäristöministeriö on nimennyt selvitysmiehen, jolla on kunnianhimoinen tavoite: huolehtia siitä, ettei Suomessa ole kodittomia vuonna 2027. Suomi on tähän mennessä onnistunut vähentämään asunnottomuutta ainoana maana Euroopassa, mutta hallituksen ohjelmassa ajatuksena on poistaa se kokonaan. Suomi on vähentänyt tähän mennessä asunnottomuutta muun muassa matalalla kynnyksellä auttavien vuokranantajien asumisneuvojien ja asunto ensin –periaatteen avulla.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 4 000 koditonta, kun viisi vuotta sitä luku oli noin 7 000 ja 10 vuotta sitten noin 8 400. Trendi on jatkunut pandemiasta huolimatta. Vuonna 2021 kodittomien määrä vähentyi noin 9 prosenttia, vuonna 2020 noin 5,6 prosenttia.

Selvitysmies Juha Kaakinen on aikaisemmin ollut muun muassa Y-säätiön toiminnanjohtaja. Säätiö rakentaa ja hankkii asuntoja ja pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan siten, että asunnottomuuteen liittyvät kysymykset olisivat tuttuja päättäjille ja esillä julkisessa keskustelussa. Kaakinen pitää mahdollisena tavoitteen saavuttamista. Asunnottomuuden poistamisen tärkeydestä on laaja poliittinen konsensus ja eri osapuolet tekevät keskenään hyvää yhteistyötä. Esimerkkinä poliitikkojen ajattelusta voidaan nostaa esiin myös asuntoasioista vastaavan ympäristöministeri Maria Ohisalon lausunto:

 – Asunto on ihmisen perusoikeus, ja on kestämätöntä, että Suomen kaltaisessa vauraassa ja hyvinvoivassa maassa se ei toteudu kaikille. Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja, riittävän sosiaaliturvan ja asumista tukevia palveluita. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta emme selvästi ole tehneet vielä riittävästi.

Apua häädön sijaan 

Esimerkkinä yhteistyöstä eri osapuolten välillä puolestaan mainita kunnallisten asuntoyhtiöiden asumisneuvojat. Asumisneuvojat voivat auttaa vuokralaista varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmista on tullut liian isoja. Kyse voi olla esimerkiksi vaikeuksista huolehtia asunnosta, maksaa vuokraa tai noudattaa järjestyssääntöjä.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntojen häädöt ja tuomioistuinkäsittelyt sekä sieltä häädettyjen lapsiperheiden kriisimajoitustarve laskivat neuvojien palkkaamisen jälkeen. Vuosien 2008 ja 2015 välillä häädöt vähenivät 193 häädöstä 113 häätöön ja niistä, jotka hakivat apua, häädettiin lopulta ani harva. Tavoitteena on antaa neuvoja ja auttaa sen sijaan että esimerkiksi nostettaisiin kanne käräjäoikeudessa maksamattomien vuokrien takia.  

Myös kuntien sosiaalitoimet palkkaavat asumisneuvojia ja Ympäristöministeriö on laatinut lakiehdotuksen, joka lisää rahoitusta kunnille ja mahdollistaa useampien asumisneuvojien palkkaamisen.

Asunto–yksi ihmisoikeuksista 

Jos joku on ehtinyt päätyä asunnottomaksi, on sovellettu jo pitkään asunto ensin –periaatetta. Asuntoa pidetään siinä ihmisoikeutena ja kaikkien tulee saada ensin asunto. Vasta tämän jälkeen hoidetaan esimerkiksi päihdeongelmia tai mielenterveyden häiriöitä, jotka aiheuttivat asunnottomuuden. Päihteettömyys ei ole edellytys asunnon saamiselle. Monissa maissa asunto on sen sijaan nähty palkintona sen jälkeen, kun on onnistunut esimerkiksi luopumaan päihteiden väärinkäytöstä.

Ongelmat voivat olla myös vaikeita hoitaa, jos ei ole asuntoa. Voi olla monimutkaista esimerkiksi hakea töitä tai käydä koulutuksessa ilman asuntoa, ja asunnon saaminen voikin auttaa muun elämän järjestelemisessä.

– Asumisneuvonnalla voidaan auttaa elämänhallinnan kanssa. Sillä pystytään estämään viheliäinen kierre, jossa taloudelliset ongelmat johtavat asunnottomuuteen, joka osaltaan syventää taloudellisia ongelmia. Valtion myöntämällä lisärahoituksella voidaan varmistaa, että kunnat voivat tarjota maksutonta asumisneuvontaa jatkossakin, Ohisalo toteaa.

Teksti: Janne Peuhkuri, korkeakouluharjoittelija