Suomen arktinen puheenjohtajakausi huipentuu Rovaniemelle

Suomen kaksivuotinen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa päättyy Rovaniemellä järjestettävään ulkoministerikokoukseen 7. toukokuuta. Rovaniemelle odotetaan saapuvan ulkoministerit kaikista kahdeksasta Arktisen neuvoston jäsenmaasta: Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Ulkoministeri Soini toimii ministerikokouksen puheenjohtajana.

Ministereiden lisäksi kokoukseen kutsutaan Arktisen neuvoston pysyvät osallistujat eli kuusi alkuperäiskansoja edustavaa organisaatiota, samoin Arktisen neuvoston tarkkailijamaat(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja organisaatiot(Linkki toiselle web-sivustolle.). Myös Arktisen neuvoston kuusi työryhmää(Linkki toiselle web-sivustolle.) osallistuu kokoukseen. 

Ministerikokous pidetään Lappi Areenalla
Ministerikokous pidetään Lappi Areenalla. 

Kaiken kaikkiaan kokoukseen odotetaan noin 300 kokousosallistujaa ja yli sataa median edustajaa.

"Suomen puheenjohtajakausi on sujunut hienosti, kaikilla asettamillamme painopistealueilla on puheenjohtajuuskauden aikana edistytty ja arktisen politiikan merkitys osana Suomen ja EU:n ulkopolitiikkaa on vahvistunut”, ulkoministeri Timo Soini toteaa.

”Odotan innolla ulkoministerikokousta Rovaniemellä ja kaikkien kahdeksan Arktisen neuvoston jäsenmaan kollegani tapaamista. Siirrän hyvillä mielin puheenjohtajanuijan eteenpäin Islannille.”

Asialistalla Lappi Areenalla

Arktisen neuvoston ministerikokouksissa on perinteisesti allekirjoitettu kokouskaupungin nimeä kantava julistus, joka kertaa puheenjohtajakauden saavutuksia ja antaa tehtäviä seuraavalla kaksivuotiskaudelle. Tämän lisäksi ministerikokouksessa käsitellään neuvoston toimintakertomus- ja suunnitelma, hyväksytään mahdolliset uudet tarkkailijat ja käydään keskustelua ajankohtaisista arktisista kysymyksistä.

Yhteisiä ratkaisuja etsitty ja löydetty

Suomen kaksivuotisen puheenjohtajakauden ohjelmassa on keskitytty ilmastonmuutoksen hillintään ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon arktisilla alueilla. Suomen painopisteitä ovat olleet meteorologisen yhteistyön vahvistaminen, ympäristönsuojelu, mukaan lukien mustan hiilen ehkäisy, osaaminen ja koulutus sekä alueellinen yhteistyö.

”Viestintäyhteyksien parantaminen on avainasemassa arktisen alueen elinolojen parantamisessa. Tasavertaiset koulutusmahdollisuudet taas antavat ratkaisuja arktisen alueen asukkaiden kestävälle tulevaisuudelle. Ja meteorologinen tutkimustieto on luo kestävän pohjan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uskon, että nämä ovat kiistattomasti sellaisia yhteisiä ratkaisuja, joiden pohjalta arktista yhteistyötä jatketaan”, Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen summaa.

”Kaiken kaikkiaan kautemme on sujunut hienosti, ei vähiten siksi, että meillä on ollut loistavat paikalliset yhteistyökumppanit. Olemme pitäneet puheenjohtajakauden kokouksia eri puolilla Pohjois-Suomea: Kittilässä, Kemissä, Kuusamon Rukalla jne. On ollut hienoa näyttää Suomen pohjoisia alueita ja arktista osaamista kokousvieraillemme. Ulkoministerikokous Rovaniemellä on tietenkin suurin ponnistus ja kokouksesta on varmasti tulossa ikimuistoinen.”

Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Kanadan, Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitusten yhteistyöelin. Neuvoston tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäisväestöjen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 Ottawan julistuksella, jonka taustalla oli Suomen aloitteesta vuonna 1991 käynnistynyt arktisiin ympäristökysymyksiin keskittynyt Rovaniemi-prosessi.

Puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa perustuu rotaatioon, jossa kukin jäsenmaa vuorollaan johtaa neuvoston toimintaa kahden vuoden ajan. Suomelta puheenjohtajuus siirtyy Islannille.