Ruotsalaisuuden päivä kunnioittaa kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty Suomessa virallisena juhlapäivänä vuodesta 1908 lähtien. Päivä juontaa juurensa aikaan, jolloin ruotsalainen kansanpuolue halusi merkkipäivän vahvistamaan suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuutta ja muistuttamaan maan yhteydestä Ruotsiin. Päivämääräksi valikoitui lopulta kuudes marraskuuta, joka on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Kuningas kuoli sotataistelussa Saksan Lützernissa vuonna 1632.

Alkuvuosina juhla keskittyi kuninkaan persoonan ympärille ja esimerkiksi vuonna 1932 ruotsalaisuuden päivää juhlittiin tavallista suuremmin, sillä kuninkaan kuolemasta tuli kuluneeksi 300 vuotta. 1930-luvun kielitaistelu vahvisti ruotsinkielisten juhlintaa. Sota-aikana korostettiin kansan yhteenkuuluvuutta ja juhlien järjestäjä vaihtui. Ruotsalaisen kansanpuolueen tilalle tuli vapaa kansalaisjärjestö Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Svenska Finlands folkting.

Kuva: Jussi Hellsten/MyHelsinki
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, minkä takia myös katujen nimet on käännetty ruotsiksi.

Nykyään ruotsalaisuuden päivä on virallinen liputuspäivä ja sen tärkein merkitys on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja koota ihmisiä yhteen. Päivää juhlitaan etenkin ruotsinkielisissä päiväkodeissa ja kouluissa monin menoin, muun muassa laulamalla Modersmålets sång (Äidinkielen laulu), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Johan Fridolf Hagfors.

Ruotsissa päivä kulkee nimellä Gustav Adolfsdagen, jonka juhlaperinteeseen kuuluu ruotsalaiseen tyyliin kahvihetki kuninkaan nimikkoleivoksella höystettynä. Leivoksen tunnusmerkki on suklaasta tai marsipaanista muotoiltu Kustaa Aadolfin siluetti.

Ruotsin kieli on Suomen toinen virallinen kieli, jota puhuu äidinkielenään vajaa 300 000 suomalaista, noin viisi prosenttia väestöstä. Perustuslaki turvaa kaikille ruotsinkielisille oikeuden saada muun muassa opetusta ja julkisia palveluita omalla äidinkielellään. Eniten ruotsia puhutaan Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Lue lisää suomenruotsalaisuudesta Folktingetin sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Svenska veckan 5.–11.11., lue lisää viikon tapahtumista: svenskaveckan.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)