Pandemia-ajan lääkkeitä Suomi-ikävään Ruotsissa

Pandemian pitkittyessä uhkaa koti-Suomesta jäädä jäljelle vain kaihoisa muisto. Mikä avuksi, kun mielessä soi Satumaa eikä Suomen-lauttaan ole nousemista? Ruotsissa on koti-ikävän vaivaamalle tarjolla lohdutusta monessa muodossa.

Suomi tuntuu kaukaisemmalta kuin ennen

Syksyllä Ruotsista pääsi Suomeen ilman koronarajoituksia vain hetken verran. Paluu entiseen tapahtui äkkiä, eikä rajoitusten purku ole toistaiseksi näköpiirissä. Näissä oloissa koti-ikävän uhka on todellinen.

Yhtäkkiä Suomi tuntuu kaukaisemmalta kuin ennen. Lauantai-illasta puuttuu häiritsevästi sauna ja makkara. Itsenäisyyspäivä lähestyy, mutta kukaan muu ei jaa kylmiä väreitä Finlandian soidessa.

Lohdutus on Ruotsissa lähellä

Ruotsalaisella kansankodilla on tarjottavana lohdutusta pandemian keskellä koti-ikävästä kärsivälle vieraalleen. Suomalaisen kulttuurin maut ja sävyt löytyvät aivan läheltä, kunhan osaa etsiä oikeasta paikasta. Tässä siis pikku paketti ikävän hillitsemiseen:

Makkara Yksi

Kekkonen valvoo seinällä isällisesti järjestystä, ja valikoimasta löytyy klassikoita aina makkarasta karjalanpiirakoihin. Suomalaispubi nimeltään Makkara Yksi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Eskilstunassa on niin autenttinen, että sille saa hakea vertaista Kaurismäen elokuvista asti. Turun sinappi -tuubit notkuvat koreista ravintolan hyllyillä kaikissa väreissään. Valikoiman annos Nakki special on paikallinen tulkinta suomalaisista makunautinnoista: kaksi nakkia lihapiirakassa plus sinappikurkkusalaatti. Vastaisuudessa tämä suomalaisravintola saatetaan tuntea myös diplomaattisena kohtaamispaikkana: Suomen opetusministeri Li Andersson kiitteli hiljattain Twitterissä Ruotsin vasemmiston väistyvää puheenjohtajaa Jonas Sjöstedtiä toivoen, että he voisivat vielä tulevaisuudessa toteuttaa idean yhteisestä tapahtumasta Makkara Yhdessä.

Kirjavinkit ulkosuomalaiselle

Suomen Tukholman-instituutin verkkokirjastolla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on uusiutuva sekä laaja repertoaari ääni- ja e-kirjoja, joiden avulla voi muistella kotimaata niin kaiholla kuin ylpeydelläkin. Valikoimaa on sekä suomeksi että ruotsiksi.

1. Anna Järvinen kertoo äänikirjassaan Dröm natten till idag suhteestaan lapsuudessa taakse jäänyttä Suomea kohtaan. Kertoja avaa tukholmalaisasunnostaan käsin menneisyyden kaipuuta, johon sekoittuu myös juurettomuuden tunnetta ja tulevaisuuden uskoa.
2. Ilkka Taipaleen kirja 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta kertoo, miten astiankuivauskaappi, pyykkilaituri ja tekstiviesti ovat kaikki syntyneet esimerkkeinä hyvinvoinnistamme maailman onnellisimmaksi tituleeratussa maassa.
3. Miska Rantasen äänikirja Kalsarikänni on enemmän kuin ensivaikutelman perusteella luulisi. Suomen Tukholman-instituutin kirjastossa se löytyykin luokasta filosofia. Rantanen lähestyy kieli poskessa suomalaista kulttuuria pohtivaan sävyyn. ”Kalsarikänni on elämänasenne, meditaatiota joka vapauttaa paineista ja pakonomaisesta sosiaalisesta suorittamisesta. Se ei ole takakireää hyggeilyä, vaan aitoa nollaamista.”
4. Myös Antti Holman uutukainen Kaikki elämästä(ni) löytyy valikoimasta! Tämä suomalaisten rakastama taiteilijasielu ei aina tarkastele kansallisidentiteettiämme kaikkein armollisimmasta näkökulmasta. Surkuhupaisan julmat sanavalinnat maalaavat silti niin osuvan kuvan kansamme mielenmaisemasta, että sille on vaikeaa olla nauramatta.

Sibelius Berwaldhallenissa

Suomalaisen musiikin melankolia on vailla vertaansa. Siksi se sopii myös vertaistueksi koti-ikävästä kärsivälle. Tukholman Berwaldhallenin konsertti, jossa kuullaan Sibeliuksen kuudes ja seitsemäs sinfonia suomalaisen kapellimestarilupaus Klaus Mäkelän johdolla, on nähtävissä 13. marraskuuta klo 19 Berwaldhallen Playssä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Kuudetta sinfoniaa on kutsuttu muun muassa hiljaisuuden sinfoniaksi, joka kuulostaa samaan aikaan vanhalta ja uudelta. Lopputulos on mystinen ja hienovarainen. Seitsemäs sinfonia puolestaan mielletään Sibeliuksen uran huippukohdaksi, jossa kuullaan viitteitä myös Valse tristestä. Tämän jälkeen Sibelius ei enää rohjennut kirjoittaa sinfonioita, kertoo Anna Hedelius Berwaldhallenin sivulla.

Kotimaisten sarjojen tv-maraton

Yle Areena tarjoaa osan sisällöstään katsottavaksi myös ulkomailla. Syyslomalla on aikaa sulkea verhot, vaihtaa kello Suomen aikaan ja laittaa Areena pyörimään! Luottomies, Kimmo ja Siskonpeti ovat perisuomalaista komediaa ja taatusti toimivia lääkkeitä koti-ikävään. Myös SVT:llä on suomalaista tarjontaa. SVT Play -palvelusta näet suomalaisen Au pairit -ohjelman, jossa kulttuurishokit ja koti-ikävä ovat vahvasti läsnä.

Netflixissä on viideksi tunnin jaksoksi leikattu versio Louhimiehen Tuntemattomasta. Elokuvaversion nähneelle on siis luvassa vielä rutkasti uutta nähtävää. Katsominen tulee ajoittaa tarkasti itsenäisyyspäivänä, jos aikoo ehtiä mukaan linnan juhlien alkuun.

Ja vaikka kuuluisimmat Nordic noir -teokset tulevatkin Skandinaviasta, hallitaan laji Suomessakin. Netflixissä Karppi ja Sorjonen ovat varmoja valintoja rikostarinoita janoavalle.

Häikäisevää suomalaistaidetta Fotografiskassa

Suomalaisen valokuvaaja Arno Rafael Minkkisen työt luovat optisia harhoja luonnon ja ihmisen kesken. Lopputulos on surrealistinen mutta harmoninen kuvaus ihmiskehosta ja sen luontosuhteesta, jossa taiteilija on itse osa kuvaa. Lumoavat työt ovat Fotografiskassa nähtävillä tammikuuhun 2021 asti. Lue Minkkisen haastattelu sivuiltamme (avautuu uuteen ikkunaan).

Tunnetilat omakuvaksi workshopissa

Samastutko Helene Schjerfbeckin omakuviin syyspimeällä, vai hakisitko mieluummin inspiraatiota Tove Janssonin itsevarmoista ja värikkäistä nuoruuden omakuvista? Suomen Tukholman-instituutti järjestää workshopin, jossa pääsee opastuksella kokeilemaan omakuvan työstämistä. Osallistuminen on mahdollista sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätietoja instituutin verkkosivulla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Suomi ja Ruotsi, erottamattomat naapurit

Suomen ja Ruotsin lämmin naapuruus on yhtälö, josta on mahdotonta valita ainoastaan toista. Laulujen sanoistakin näkee, että Pohjanlahden vastarannalle on aina haikailtu, puolin ja toisin. Ei siis ihme, että matkustusrajoitukset nostavat ikävän pintaan. JVG:n sanoin ”Luulin et naapuris kaikki ois paremmin / Lite Bättre”. Suomea ikävöidessä voi laittaa vaikkapa Ultra Bran soimaan ja kippistää sanoitusten mukana: ”Sitten otetaan isot tuopit / Ja katsotaan Suomea!”

Teksti: Jussi Ala-Lahti