Pääsiäinen on valon, hedelmällisyyden ja uuden elämän iloinen juhla, jonka suomalainen nimikin viittaa 40 päivän paastosta pääsemiseen. Pitkän paastonajan päättymistä juhlitaan tietysti herkuttelemalla oikein kunnolla. Suurlähetystö aloittaa pääsiäisen vieton kiirastorstaina 6.4., jolloin suljemme klo 14. Palvelemme asiakkaita taas normaaliin tapaan tiistaina 11.4.
Pääsiäinen - kristittyjen suurin juhla
Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja huippukohta. Pääsiäisjakson aikana seurataan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta. Pääsiäisen viettoon liittyy monta merkittävää kirkkopyhää: kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäispäivä.
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Lue lisää pääsiäisestä Evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivulta(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Virpojat tuovat pääsiäisen
Suomessa pääsiäisen vietto alkaa palmusunnuntain virpomisperinteellä. Pohjanmaalla on vanhastaan sytytetty pääsiäiskokkoja noitia torjumaan, ja pääsiäisnoidaksi eli pääsiäisämmäksi tai trulliksi pukeutuneena kiertely oli suosittua länsisuomalaista lastenperinnettä jo 1800-luvulla.
Pahojen henkien karkottaminen oksanheilutuksella on puolestaan perinne, joka levisi muualle Suomeen toisen maailmansodan jälkeen karjalaisten siirtolaisten mukana. Pohjoisessa paju (venäjäksi verba), josta virpomisvitsat taitetaan, on ainoa pääsiäisen aikaan elonmerkkejä osoittava puu. Virvottavalle annettavaa vitsaa vastaan on perinteisesti saatu elintarvikkeita, kuten kananmuna, tai kokonainen ateria.
Nykyinen virpomistapa on itäisen ja läntisen kulttuuriperinteen yhteensulautuma. Pääsiäisnoidiksi pukeutuneille lapsille annetaan tavallisesti vitsan vastineeksi suklaamunia tai muita pääsiäismakeisia. Pisimmät perinteet on Fazerin Mignon-munilla, jotka tulivat myyntiin jo vuonna 1896.
Oletko maistanut entisajan pääsiäisruokia?
Suomessa on pääsiäisenä ennen aikaan herkuteltu varallisuuden ja paikallisten ruokakulttuurin mukaan. Perinteikäs suomalainen pääsiäismenu saattoi koostua esimerkiksi munajuustosta, verimakkaroista, kotikaljasta ja tietenkin mämmistä.
Munat ovat perinteisiä uuden elämän symboleita, ja pääsiäisen aikoihin villit linnut aloittelevat pesintää, ja kanojen munintatauko on ohi. Pääsiäisruokiin ja pääsiäiseen yleensäkin liittyy paljon symbolisia merkityksiä ja uskomuksia. Jos esimerkiksi verimakkarat hajosivat uunissa paistamisen aikana, sen uskottiin tietävän naima- tai muun kaupan purkautumista.
Mämmi pitää pintansa
Maltaista ja ruisjauhoista imellettävä mämmi on edelleenkin suosittu pääsiäisjälkiruoka, joskaan harva enää vaivautuu valmistamaan mämmiä kotona. Myös lammas kuuluu moneen pääsiäispöytään, samoin pasha.
Entisajan pääsiäisherkuilla juhla-ateriaan voi tuoda perinteikästä eksotiikkaa. Mämmin, juuston, makkaran tai kaljan valmistaminen kotona tarjoaa todellisen kulttuurielämyksen! Perinteikäs pääsiäisherkuttelu sopii mainiosti yhteen myös hyvän, puhtaan ja reilun ruoan slow food -ideologian kanssa.
