Hyvää itsenäisyyspäivää 2018!

Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi 101 vuotta. Suomen itsenäisyyspäivää vietetään aina hyvin perinteisellä tavalla. Juhlapäivä alkaa valtakunnallisesti lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä ja jatkuu Helsingin tuomiokirkossa pidettävällä juhlajumalanpalveluksella. Eri puolella Suomea järjestettäviä itsenäisyysjumalanpalveluksia seuraavat seppeleidenlaskut sankarihaudoille. Presidentinlinnassa järjestetään itsenäisyyspäivän iltana juhlavastaanotto.

Linnan juhlat

Itsenäisyyspäivän iltana järjestetään presidentinlinnassa juhlavastaanotto. Linnan juhliin tasavallan presidentti kutsuu mm. henkilöitä, joita hän on tavannut vuoden aikana esim. maakuntamatkoillaan. Kutsuttujen joukossa on myös mm. hallituksen ja eduskunnan jäseniä sekä suurlähettiläitä, sotaveteraaneja, urheilijoita ja taiteilijoita. Suomen kansa seuraa aina hyvin kiinnostuneena Linnan juhlia televisiosta ja arvioi juhlaväen asuja.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto lähetetään suorana lähetyksenä televisiossa ja internetissä.  YLE välittää Linnan juhlat torstaina 6.12. klo 18.55 alkaen (Suomen aikaa).

Itsenäisyyden historiaa

Itsenäisen Suomen edeltäjävaltio oli nimeltään Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Suomen itsenäistymistä edelsivät sortokaudet, joiden aikana Suomea yritettiin venäläistää. Nämä sortotoimet kestivät Helmikuun vallankumoukseen (1917) asti. Venäjällä oli tuolloin käytössä juliaaninen kalenteri, jonka mukaan vallankumous on nimetty Helmikuun vallankumoukseksi. Kuitenkin gregoriaanisen kalenterin mukaan tapahtumat alkoivat 11. maaliskuuta 1917. Tuolloin vuoden 1917 maaliskuussa Venäjän tsaari Nikolai II luopui kruunustaan ja valta siirtyi väliaikaiselle, porvarilliselle hallitukselle. Tuolloin Suomi uskoi, että oli syntynyt uusi vapaa Venäjä, joka antaisi myös Suomelle vapauden.

Väliaikainen hallitus suhtautui kuitenkin kielteisesti Suomen itsenäistymispyyntöihin. Kun väliaikainen hallitus sitten kaatui Leninin bolševikkien kaapattua vallan marraskuussa 1917 (Lokakuun vallankumous), Suomen poliittiset piirit jakautuivat kahtia: porvarillisiin ja sosialidemokraatteihin. Porvarien mielestä Leninin hallitus ei ollut laillinen, ja siksi Suomi olisi pitänyt irrottaa Venäjästä mitä pikimmin. SDP taas luotti, että itsenäisyys saataisiin toteutettua yhteistyössä Venäjän kanssa. Bolševikit painostivat Suomen työväenliikkeen johtoa tekemään vallankumouksen ja sitä valmisteleva yleislakko alkoikin 14.11. Kumous laitettiin alulle, mutta peruttiin melkein saman tien.

Tämän jälkeen Pehr Evind Svinhufvud muodosti uuden porvarillisen hallituksen ja esitti 4.12. eduskunnalle ilmoituksen, jota alettiin myöhemmin kutsua Suomen itsenäisyysjulistukseksi. 6.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi julistuksen äänin 100–88. Itsenäisyydelle koetettiin aluksi saada tunnustusta ulkovalloilta, mutta keskeiset maailman valtiot eivät suostuneet tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjä sen tekisi. Suomea kehotettiin kääntymään Leninin hallituksen puoleen.

31.12. Leninin johtama bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden. Leninillä oli tosin väistämättä taka-ajatuksia, kun hän tunnusti Suomen itsenäisyyden. Venäjän sosialistisen vallankumouksen johto odotti, että Suomen työläiset olisivat seuranneet veljiään vallankumouksessa ja joskus tulevaisuudessa liittäneet Suomen Neuvostojen perheeseen. Seuraavat itsenäisyyden tunnustukset saatiin 4.1.1918 Ranskalta sekä Ruotsilta. Saksa puolestaan tunnusti Suomen itsenäisyyden 6.1.1918.

Joulukuun kuudetta päivää on juhlittu itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Nykyisin voimassa oleva laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on vuodelta 1937. Lain mukaan itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Jos tämä ei ole mahdollista, niin työntekijöille on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä.

Suomen lippu

Suomen lipussa eli siniristilipussa on valkoisella pohjalla merensininen risti. Lipusta on kolme eri tyyppiä: kansallislippu (siniristilippu), valtiolippu (sakaroiden leikkauskohdassa Suomen vaakuna neliönmuotoisella pohjalla) sekä kielekkeinen valtiolippu. Valtiolippu on tarkoitettu valtion viranomaisille ja kielekkeinen valtiolippu puolustusvoimien esikunnille, joukko-osastoille, laitoksille sekä aluksille. Lisäksi on olemassa erikoislippuja kuten tasavallan presidentin lippu. Virallisista sekä vakiintuneista liputuspäivistä on säädetty erikseen, mutta jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi.

Suomi sai virallisen lippunsa vasta itsenäistymisensä jälkeen vuonna 1918, mutta jo tätä ennen maassa oli käytetty erilaisia lippuja. Kun Suomi sai vuonna 1581 suuriruhtinaanmaan arvon Ruotsin alaisuudessa ja oman leijonavaakunan, alettiin Suomessa käyttää punakeltaisia värejä kansallisväreinä. Lipuissa oli yleensä kuvattu punaisella pohjalla kultainen jalopeura, joka tallasi käpälillään itämaista käyräsapelia.

Ensimmäisen kerran Suomea varten tehtyä lippua käytettiin Floran päivän juhlassa 13.5.1848. Tuona samaisena päivänä myös Suomen kansallislaulu Maamme sai ensiesityksensä. Suomen lippu oli tuolloin tehty valkeasta kankaasta, jonka keskellä oli laakerilehvien ympäröimä Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna.

1860-luvulla omasta kansallislipusta heräsi laajempaa keskustelua. Tämä liittyi Suomessa virinneeseen suomalaisuusaatteeseen eli fennomaniaan. Vuonna 1863 Suomessa tehtiin useita luonnoksia kansallislipuksi. Suurin kiista liittyi kuitenkin lipun väreihin: pitäisikö käyttää sini-valkoista vai puna-keltaista väritystä. Suunniteltuja lippuja ei kuitenkaan päästy esittämään edes valtiopäiville asti ja näin ollen Suomessa oli käytössä useita lippuja rinnakkain.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 maassa käytettiin ensimmäisten itsenäisten kuukausien ajan punakeltaista vaakunalippua. Toukokuun 28. päivänä 1918 eduskunta hyväksyi Suomen valtiolipuksi sinivalkoisen ristilipun, jonka keskustassa oli Suomen vaakuna. Lipun ovat suunnitelleet taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.

Maamme-laulu

Suomen kansallislaulu on nimeltään Maamme (ruots. Vårt land). Maamme-laulun on sanoittanut Johan Ludvig Runeberg, joka kirjoitti Maamme-runon ruotsinkielisenä vuonna 1846. Runo julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin Runebergin runokokoelman Vänrikki Stoolin tarinoiden (Fänrik Ståls sägner) avausrunona. Saksalaissyntyiseltä Fredrik Paciukselta tilattiin sävellys runoon vuoden 1848 kevätjuhlaa varten. Floran päivän juhlassa 13.5.1848 Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa. Juhlan jälkeen Maamme-laulu levisi kansan keskuuteen lähinnä ylioppilaskuorojen sekä kansakoulujen välityksellä.

Maamme-laulusta tehtiin useita suomennoksia, mutta Paavo Cajanderin vuonna 1889 tehty suomennos vakiintui käyttöön. Maamme-laulussa on yksitoista säkeistöä, joista lauletaan yleensä ensimmäinen ja viimeinen. Viron kansallislaulussa on myös sama, Paciuksen säveltämä melodia, mutta neljää viimeistä säettä ei kerrata.

Itsenäisyyspäivän vietto

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään aina hyvin perinteisellä tavalla. Juhlapäivä alkaa valtakunnallisesti lipunnostolla Suomen pääkaupungin Helsingin Tähtitorninmäellä ja jatkuu Helsingin tuomiokirkossa pidettävällä juhlajumalanpalveluksella. Eri puolella Suomea järjestettäviä itsenäisyysjumalanpalveluksia seuraavat seppeleidenlaskut sankarihaudoille. Itsenäisyyspäivänä myös monet sodissa kaatuneiden sukulaiset ja tuttavat vierailevat sankarihaudoilla ja asettavat haudoille kynttilöitä. Lisäksi kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

Itsenäisyyspäivä on hyvin isänmaallishenkinen, mikä näkyy muun muassa siinä, että televisiosta tulee sota-aiheisia elokuvia, kuten Tuntematon sotilas. Itsenäisyyspäivänä järjestetään valtakunnallinen sotilasparaati sekä paikallisia paraateja. Lisäksi tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja armeijan ylennyksiä. Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit löytyvät osoitteesta www.ritarikunnat.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Kynttilät

Suomen itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa, mutta useita teorioita on kuitenkin olemassa. Yhden teorian mukaan kynttilöiden poltto juontaa juurensa Ruotsin vallan ajoilta. Tuolloin kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Tapa säilyi myös Venäjän vallan aikana ja tuolloin kynttilät paloivat tietysti tsaariperheen kunniaksi.

Sortovuosina kynttilöitä alettiin kuitenkin polttaa poliittisessa merkityksessä. Kynttilöitä poltettiin kansallisen suurmiehemme Runebergin päivänä 5.2. protestina venäläistämistä vastaan. 1920-luvun lopulla Itsenäisyyden Liitto alkoi ajaa ikkunakynttilöitä itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Yhden teorian mukaan kynttilät olisivat aikoinaan ilmaisseet, että kyseisestä talosta löytyy kapinallisille turvapaikka ja tarvittaessa miehiä riveihin. Melko samanlainen teoria on seuraavakin: kynttilät on tapana sytyttää muistoksi jääkärien uskaliaasta hankkeesta isänmaan vapauttamiseksi. Kaksi kynttilää ikkunalla ilmaisivat aikoinaan turvallisen etappitalon, kun jääkäreiksi värväytyvät loikkasivat Ruotsin kautta Saksaan. Nykyään kynttilöitä poltetaan lähinnä vain itsenäisyyspäivän kunniaksi ilman erityisiä symbolisia merkityksiä.

Itsenäisyyspäivän tapahtumia Ruotsissa

Itsenäisyyspäivää juhlistetaan monella tavalla eri paikkakunnilla, mm. jumalanpalveluksilla, konserteilla ja runoesityksillä. Joitain tapahtumavinkkejä löytyy lähetystön (avautuu uuteen ikkunaan)kalenterista.

SVT Uutiset vie sinut juhliin!

Suomen suurlähetystö Tukholmassa juhlistaa itsenäisyyspäivää järjestämällä kutsuvieraille tarkoitetun vastaanoton suurlähettilään residenssissä torstaina 6.12. SVT Uutiset tekee koosteen suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotosta, joka lähetetään itsenäisyyspäivää seuraavalla viikolla. Ohjelmassa haastatellaan tilaisuuden kutsuvieraita. Mukana on muun muassa talouselämän, kulttuurin ja eri järjestöjen ruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia vaikuttajia.