Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentit nousivat ja poliittinen kartta muuttui
Suomen europarlamenttivaaleissa vihreät vei paikan keskustalta, ja Ruotsissa juhli oikeisto. Äänestysprosentit nousivat sekä Suomessa, Ruotsissa että EU:ssa.
Keskusta menetti, vihreät sai
Suomen europarlamenttivaaleissa keskusta menetti yhden paikan ja putosi kannatukseltaan viidenneksi suurimmaksi puolueeksi perussuomalaisten kantaan. Keskustan paikka siirtyi vihreille, joka nosti kannatustaan 6,7 prosenttiyksikköä eli huikeat 72 prosenttia nousten vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Mikäli Iso-Britannia eroaa EU:sta, vihreät saa vielä toisenkin edustajan lisää ja nousee kolmeen paikkaan. Suurimpana puolueena säilyi kokoomus reilun 20 prosentin ääniosuudella ja kolmella paikalla, vaikka puolueen kannatus laskikin hieman.
Kaiken kaikkiaan kokoomus sai kolme paikkaa, vihreät, sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset ja keskusta kaksi paikkaa kukin ja vasemmistoliitto ja RKP kumpikin yhden paikan. Vihreiden voimakkaan nousun ohella maltillisesti kannatustaan nostivat sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset, kun taas muiden eduskuntapuolueiden kannatus laski.
Suomalaisten europarlamentaarikkojen keski-ikä on 55 vuotta, eikä yhtään alle 40-vuotiasta tullut valituksi. Paikkansa uusijoita oli seitsemän 13:sta, naisia samoin.
Äänestysprosentti oli 42,7. Lukema on europarlamenttivaalien korkein sitten vuoden 1996, jolloin EU-vaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä. Erityisesti nuorten äänestysinnon arvioidaan kasvaneen.
Linkki Ylen vaalisivustolle(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Ruotsissa juhli oikeisto
Ruotsin vaaleissa paikkajako muuttui enemmän kuin Suomessa, ja politiikan painopiste siirtyi oikealle. Kannatustaan ja paikkamääräänsä nostivat ruotsidemokraatit, keskustapuolue, moderaatit ja kristillisdemokraatit. Toisin kuin Suomen vihreät, Ruotsin ympäristöpuolue menetti kannatustaan rankasti ja putosi neljästä paikasta kahteen. Liberaalit menetti toisen ja feministinen aloite ainoan paikkansa.
Sosiaalidemokraatit teki historiansa huonoimman EU-vaalituloksen mutta säilyi suurimpana puolueena viidellä mandaatilla. Moderaatit sai neljä paikkaa, ruotsidemokraatit kolme, ympäristöpuolue, keskustapuolue ja kristillisdemokraatit kukin kaksi paikkaa ja vasemmistopuolue ja liberaalit yhden paikan kumpikin. Brexit-paikka menisi ympäristöpuolueelle.
Ruotsalaisten parlamentaarikkojen keski-ikä on 44,4 vuotta eli yli kymmenen vuotta vähemmän kuin suomalaisten. 16 parlamentaarikkoa 20:stä on uusia ja 11 naisia.
Ruotsissa tehtäneen kaikkien aikojen ennätys europarlamenttivaalien äänestysprosentissa: noin 55 %. Koska Ruotsin vaalitulos varmistuu vasta keskiviikkona 29.5., kun kaikki äänet on laskettu, tarkkoja lukuja ei ole saatavilla.
Linkki Ruotsin vaaliviranomaisen verkkosivuille(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Keskustaoikeisto ja sosiaalidemokraatit menettivät yksinkertaisen enemmistönsä
Kaikkiaan Euroopan parlamentin painopiste siirtyi hieman oikealle – samoin kuin Ruotsissa. Liberaalit, vihreät ja EU-kriittiset ryhmät nousivat, kun taas vasemmisto menetti kannatustaan. Eurooppaan mahtui kuitenkin monta rinnakkaista trendiä, niin kuin jo Suomen ja Ruotsin tulosten eroista näkyy.
Euroopan parlamentin kaksi suurinta ryhmää, kristillisdemokraattinen keskustaoikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D menettivät kymmeniä paikkoja kumpikin. Samalla ne menettivät yksinkertaisen enemmistönsä parlamentista. EPP:ssa istuvat Suomesta kokoomus ja Ruotsista moderaatit ja kristillisdemokraatit, S&D:ssä molempien maiden sosiaalidemokraatit.
Eurooppalaisittain vaalien voittajia olivat keskustaliberaali ALDE, oikeistopopulistinen ENF, vihreä EFA ja euroskeptinen EFDD. ALDE:en kuuluvat Suomesta keskusta ja RKP, Ruotsista keskustapuolue ja liberaalit. EFA:ssa puolestaan vaikuttavat Suomen vihreät ja Ruotsin ympäristöpuolue. Ruotsidemokraattien edustajat istuvat EFDD:ssä, johon myös perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit aiemmin kuuluivat.
EPP:n ja S&D:n lisäksi vaaleissa paikkoja menettivät konservatiivien ECR ja sosialistinen GUE/NGL. Suomen vasemmistoliitto ja Ruotsin vasemmistopuolue kuuluvat GUE/NGL:ään, perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ECR:ään.
Äänestysaktiivisuus vaikuttaa nousseen edellisistä EU-vaaleista ympäri Eurooppaa. Euroopan parlamentin alustavan laskelman mukaan lopullinen Euroopan äänestysprosentti lienee noin 51 %.