10 kysymystä uudelle suurlähettiläälle

Suomen uusi suurlähettiläs Maimo Henriksson aloitti tehtävässään Tukholmassa 1. syyskuuta 2021. Henriksson tuli Ruotsiin Helsingistä, jossa hän on työskennellyt Itäosaston osastopäällikkönä vuodesta 2016 lähtien.

1. Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun sinut valittiin suurlähettilääksi Tukholmaan?

Ilahduin suuresti kuullessani päätöksestä nimittää minut suurlähettilääksi juuri Tukholmaan. Seuraavaksi ajattelin: toivottavasti pystyn olemaan luottamuksen arvoinen. Tehtävä tuntuu kunniatehtävältä ja suhtaudun siihen sekä vakavasti että nöyrästi.

2. Miten olet toistaiseksi ehtinyt valmistautua muuttoosi Ruotsiin?

Tavallaan olen lapsesta pitäen saanut sellaisia kokemuksia, joista toivon ja uskon olevan hyötyä tässä uudessa tehtävässäni. Minulla on ollut ruotsalainen isäpuoli, jonka myötä kotiin tuli ruotsalaisia lehtiä, kotona luettiin paljon ruotsalaisia kirjoja ja katsottiin Ruotsin televisiota. Olen myös nuorena, vielä kouluikäisenä, asunut vuoden Tukholmassa ja käynyt Storkyrkoskolania Gamla Stanissa. Isäpuoleni suvun kesäpaikka Tukholman saaristossa on myös antanut minulle ja sittemmin perheelleni mahdollisuuden vuosikymmenten aikana viettää osan kesästä täällä Ruotsissa. Tämä on tarjonnut hyvän mahdollisuuden aina kerran vuodessa noin kuukauden verran saattaa itseni ajan tasalle Ruotsin asioista. Nyt nimityksen jälkeen olen pyrkinyt paneutumaan Suomen ja Ruotsin välisiin asioihin enemmän työnäkökulmasta. Yleinen käytäntö ulkoministeriössä on, että ennen ulkomaan postille siirtymistä tehdään ns. tapaamiskierros eli käydään tapaamassa eri alojen henkilöitä, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä kyseisen maan kanssa. Kyse voi olla esimerkiksi toisen ministeriön virkamiehestä, elinkeinoelämän edustajasta tai kulttuurihenkilöstä. Tein tällaisen kierroksen kevään ja kesän aikana ja aion vielä jatkaa sitä Suomessa käydessäni. Nämä keskustelut ovat olleet hyvin antoisia ja opettavaisia.

3. Minkälaisia aikaisempia kokemuksia Sinulla on Ruotsista – liittyykö niihin ehkä joku hauska muisto?

Kokemukseni ovat hyvin myönteisiä, koska ne liittyvät niin vahvasti kesänviettoon ja kauniiseen saaristoon ja mereen. Huomaan, että minun on vaikea nostaa esiin yksittäinen muisto, sen sijaan ajattelen ensimmäisenä kimaltelevaa merta.

4. Mikä on ollut tähänastisen urasi huippukohta?

Yksi hieno jakso työelämässäni on ollut edellinen ulkomaankomennukseni Suomen suurlähettiläänä Norjassa. Tämän jakson yksi kohokohta oli silloin tuoreen Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion valtiovierailu, joka suuntautui Osloon ja Tromssaan. Surullisista asioista Norjan vuosinani tapahtunut Utöyan tragedia ja siihen liittynyt työ on jättänyt ikuiset muistijäljet. Kaksi vaativaa työpestiä eli siinä mielessä kohokohtia ovat puolestaan ovat olleet työ Suomen EU-puheenjohtajuussihteeristössä Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajakauden yhteydessä runsaat kaksikymmentä vuotta sitten sekä juuri päättynyt työni ulkoministeriön itäosaston päällikkönä. Yksi tuore huippukohta oli ulkoministeri Haaviston aikaisemmin tänä vuonna tekemä vierailu Pietariin tapaamaan venäläistä virkaveljeään, ministeri Lavrovia. Valmistelut tehtiin hyvin huolellisesti ja sanomaamme mietittiin tarkasti.

5. Miten aiot hyödyntää itäasioiden tuntemustasi Ruotsissa?

Uskon, että ruotsalaiset keskustelukumppanit mielellään käyvät keskusteluja suomalaisten kanssa itäasioista – taustani saattaa näin ollen avata ovia. On myös tärkeätä, että Suomi ja Ruotsi käyvät dialogia keskenään itäasioista. Olemme molemmat sitoutuneita Euroopan unionin itäpolitiikkaan, olemme olleet mukana muovaamassa sitä, mutta luonnollisestikin meidän välillä on myös nyanssieroja, jotka perustuvat erilaiseen historiaan ja maantieteelliseen sijaintiin. On hyvä, että ymmärrämme mihin nämä nyanssierot perustuvat. Uskon myös, että Suomella on Ruotsille paljon annettavaa Venäjä-osaamisessa – ja tämä pätee varmasti myös toisinpäin!

6. Mikä tekee Tukholmasta suurlähettiläälle erityisen paikan?

Vastaus tähän kysymykseen on ytimekkäästi ilmaistu Suomen hallituksen viime vuonna hyväksymässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa: Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani. Meillä kaikilla, jotka työskentelemme Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden eteen, tehtiinpä sitä suurlähetystössä tai yrityksessä tai kulttuurielämässä, on siis erityinen vastuu vaalia tätä Suomelle kaikkein tärkeintä suhdetta. Yhteinen historia ja maantieteellinen läheisyys sitoo Ruotsia ja Suomea yhteen elämän kaikilla alueilla – sekä institutionaalisesti että henkilötasolla.

7. Miten Suomen ja Ruotsin suhteet ovat mielestäsi viime aikoina kehittyneet?

Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden perusta on yhtä vankka kuin mitä se on ollut aikaisemminkin. Mutta pandemia on luonnollisestikin vaikuttanut siihen, että henkilökohtaiset kontaktit ovat kärsineet, kun tapaamisia ei ole voitu järjestää. Virtuaalikokouksissa on vaikeampaa kehittää uutta, viedä asioita eteenpäin. Tämän takia toivon kovasti, että pian taas saamme käyntiin vierailuvaihdon kaikilla tasoilla, ministereistä opiskelijoihin. Tietyt eroavaisuudet pandemialinjauksissa ja niiden aikataulutuksessa ovat olleet hankalia etenkin aluetasolla ja ihmisten käytännön elämässä. Nyt täytyy kääntää nämä hankaluudet joksikin myönteiseksi ja puolin ja toisin oppia toistemme kokemuksista hoitaa tämänkaltaista kriisiä. Tämänkaltaista kokemusten vaihtoa ollaan itse asiassa jo käynnistämässä. Tulen esimerkiksi itse syksyn aikana osallistumaan Suomen turvallisuuskomitean ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun yhteiseen kriisivalmiuskoulutusohjelmaan, jonka Hanasaaren kulttuurikeskus on ideoinut.

8. Mitkä kysymykset näet erityisen tärkeänä Suomen ja Ruotsin kahdenvälisten suhteiden kehittämisen kannalta?

Ensimmäisenä nostaisin esiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Kuten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, jatkaa Suomi ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa ilman ennalta määritettyjä rajoitteita. Toisena asiana nostaisin esiin elinkeinoelämän väliset yhteydet. Ruotsi on suurin ulkomainen investoija Suomessa. Ruotsi tarjoaa suomalaisille yrityksille luontevan ensimmäisen vienti- ja yhteistyökohteen - ei vähiten tällä hetkellä, kun Ruotsissa on käynnissä valtavan suuria infrahankkeita mm. pohjoisessa. Kolmas tärkeä kysymyskokonaisuus ovat kansalaisten väliset yhteydet ja kulttuuri. On hyvin tärkeää, että pandemian jälkeen taas saamme käyntiin matkailun ja ihmisten väliset kontaktit, että meillä on tutkija- ja opiskelijavaihtoa – esimerkiksi myös ruotsalaisia opiskelijoita vaihdossa Suomessa. Toivoisin, että mahdollisimman monella suomalaisella työntekijällä olisi ruotsalainen kontakti, jolle aina voisi soittaa ja kysyä, miten Ruotsissa kyseinen ajankohtainen ongelma nähdään tai miten jokin tietty asia on ratkaistu. Vastaavasti tulisi jokaisella ruotsalaisella olla tällainen suomalainen kontakti.

9. Mitä asioita odotat ajanjaksolta Tukholmassa?

Odotan mielenkiintoisia ja Suomen asiaa edistäviä kohtaamisia eri tahojen kanssa. Odotan myös entistä syvempää tutustumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan sen kaikilla eri tasoilla. Toivon myös pystyväni saattamaan suomalaisia ja ruotsalaisia tahoja yhteen eri elämänaloilla.

10. Miten aiot viettää vapaa-aikaasi Tukholmassa asuessasi?

 Lähiviikkojen vapaa-aika menee varmaankin asettautumiseen uuteen kotiin. Tämän jälkeen aiomme puolisoni kanssa ryhtyä tekemään niitä kävelylenkkejä, joita esitellään Lars Ericson Wolken mainiossa kirjassa ”Stockholms historia”. Ajattelimme kävellä kaikki kirjassa esitellyt kahdeksan kävelylenkkiä, jotka sijoittuvat keskustan eri kaupunginosiin. Tämän lisäksi ohjelmassa ovat Tukholman monet museot ja nähtävyydet. Vähitellen tarkoituksena on myös matkustaa eri puolilla Ruotsia. Toivon myös, että ooppera-, konsertti- ja musikaalielämä jälleen käynnistyy. Vaikka Tukholma ja Ruotsi ovat tuttuja niin minulle kuin monelle suomalaiselle, tuntuu silti, että eräänlainen seikkailu on alkamassa. Hiukan tiukemman liikunnan mahdollistamiseksi olen jo hankkinut jäsenyyden liikuntakeskukseen ja tavoitteenani on noin kolme settiä viikossa.