”Turvallisuus- ja ihmisoikeuskysymykset koskettavat meitä kaikkia”

”Turvallisuus- ja ihmisoikeuskysymykset koskettavat meitä kaikkia”

Yli 50 ulkoministeriä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Keski-Aasiasta osallistuu tällä hetkellä Tukholmassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ministerineuvoston kokoukseen. Kysyimme Mikko Kinnuselta, suomalaiselta diplomaatilta ja puheenjohtajamaa Ruotsin erityisedustajalta Ukrainassa sekä Itä-Ukrainan konfliktin ratkomista varten perustetussa kolmikantaisessa kontaktiryhmässä, mistä kokouksessa on kyse.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ja Mikko Kinnunen

Mikko, mikä on tärkeintä kokouksessa?

Koska Euroopassa on tällä hetkellä sen verran vaikeita konflikteja ja työ järjestössä on haastavaa, on hienoa, että ulkoministerit voivat kokoontua. On tärkeää puhua turvallisuuskysymyksistä ja ihmisoikeuskysymyksistä, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin.

Mitkä ovat suurimmat kysymykset agendalla?

Turvallisuustilanne Euroopassa on nyt sellainen, että jäsenmailla on erimielisyyksiä siitä, mille periaatteille Euroopan turvallisuuden tulisi rakentua. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi Itä-Ukrainan konfliktissa. Se on tärkein, ja oikeastaan ainoa merkittävä, aseellinen konflikti Euroopassa, ja se heijastuu koko alueelle. Konflikti tekee työn järjestössä vaikeaksi, koska mistään ei voida päättää ilman, että kaikki 57 jäsenmaata ovat yksimielisiä.

Sinulla on tärkeä tehtävä juuri Ukrainassa. Mikä on roolisi siellä?

Tänä vuonna Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on Etyjin puheenjohtaja, ja elokuussa hän nimitti minut erityisedustajakseen Ukrainaan ja kolmikantaiseen kontaktiryhmään. Ryhmään kuuluu edustajia Ukrainasta, Venäjältä ja Etyj:stä. Se on neuvotteluprosessi, jonka tavoitteena on toteuttaa Minskin sopimus ja tukea itä-Ukrainan konfliktin diplomaattista ratkaisua. Toisin sanoin, tuemme osapuolia, jotta he voivat saavuttaa rauhan.

Syksyn aikana olen työskennellyt paljon Ruotsin kanssa, ja se on ollut onnistunutta. Juuri nyt pyrimme esimerkiksi palaamaan fyysisiin tapaamisiin kolmikantaisen kontaktiryhmän kanssa. Se on tärkeää, jotta voimme neuvotella kunnolla ja luottamuksellisesti. Viimeksi tapasimme kasvokkain maaliskuussa 2020, ja toivon, että näemme toisemme jälleen ennen tuon tapaamisen kaksivuotispäivää.

Mitä toivot, että jäsenmaat saavuttavat Tukholman kokouksessa?

Tärkeintä on, että ulkoministerit monesta eri maasta saavat mahdollisuuden tavata ja keskustella. Tapaamiset käytävillä, agendan rinnalla, ovat myös tärkeitä. Jotkut väittävät, että olemme tulleet umpikujaan, mutta en ole samaa mieltä – toki asiat voisivat edetä nopeammin, mutta olen kuitenkin optimistinen.

Suomalaisena olen myös erityisen iloinen siitä, että jäsenmaat valitsivat tiistaina Suomen Etyjin puheenjohtajaksi 2025. Silloin on kulunut 50 vuotta siitä, kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi päättyi ja Helsingin päätösasiakirja hyväksyttiin, mikä oli alkulaukaus nykyiselle yhteistyölle Etyjissä