Samuli Laulumaa luotsaa Serbian rikosseuraamusalaa EU-kelpoiseksi

Vankeinhoitoa kehitetään Serbiassa maaliskuun 2019 loppuun asti suomalaisopein. Lokakuussa pitkäaikaisen neuvonantajan (Resident Twinning Adviser, RTA) roolissa Saksan ja Itävallan vetämässä Twinning-kehityshankkeessa aloittanut vankilanjohtaja Samuli Laulumaa luottaa työssään suomalaiseen suoruuteen ja avoimuuteen.

Pohjanmaalta Balkanille

Suomen julkishallinnon osaamista on viety Euroopan unionin lähialueille jo 20 vuoden ajan EU:n hyvän hallinnon kehittämisohjelman, Twinningin puitteissa. Laulumaan Serbiaan tuonut Saksan ja Itävallan kesällä 2017 käynnistämä Twinning-hanke on osa EU-ehdokasmaan Serbian prosessia kohti unionin jäsenyyttä. Hanke tähtää Serbian vankeinhoidon saattamiseen EU-standardeja vastaaviksi.

Parikymppisenä Laulumaa olisi tuskin vielä uskonut päätyvänsä myöhemmin urallaan EU-hankkeiden myötä maailmalle. Vaikka kokemusta eri hankkeista on kertynyt jo runsaasti, on Pohjanmaan Nivalasta ponnistava Laulumaa omien sanojensa mukaan maalaistalon kasvatti, jolle EU näyttäytyi Suomen liittyessä unioniin 1990-luvun puolivälissä ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena. Kasvatustieteen ja oikeustieteen opintojen jälkeen Laulumaa päätyi töihin monipuolisten turvallisuusalan tehtävien pariin ja lopulta vankilanjohtajaksi.

”Kun Suomessa järjestettiin 1994 neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä, äänestin vastaan. Tuolloin en vielä nähnyt EU-jäsenyydessä juurikaan mahdollisuuksia Suomelle. Jossakin vaiheessa globaalien teemojen tärkeys kuitenkin kirkastui ja havahduin siihen, että työllä esimerkiksi tällaisten hankkeiden parissa on merkitystä ja vaikutusta lopulta myös Suomeen ja meidän omaan turvallisuuteemme.”

”Ensimmäiselle ulkomaankomennukselleni lähdin Venäjällä Petroskoihin. Se oli ennen kaikkea seikkailua ja mahdollisuus päästä näkemään uusia paikkoja. Myöhemmin olen ollut asiantuntijatehtävissä niin Albaniassa, Kosovossa, Kroatiassa, Georgiassa kuin Kreikassakin. Hankkeiden teemat ovat vaihdelleet vaihtoehtoisista riidanratkaisumenetelmistä virkamiesten kouluttamiseen ja matkan varrella oma motivaatio mukaan lähtemiseen on vaihtunut puhtaasta seikkailunhalusta auttamishaluun. Suomessa esimerkiksi rikosseuraamusjärjestelmä on viilattu aika lailla huippuunsa, joten välillä tuntuu, että työni näissä hankkeissa on jopa konkreettisempaa ja merkityksellisempää kuin työni Suomessa.”

Kommunikointia Kimi Räikkösen tapaan

Roolissaan hankkeen RTA:na Laulumaa huolehtii siitä, että hankkeessa mukana olevien eri kansallisuuksien työtavat saadaan sovitettua yhteen paikallista tarvetta parhaiten palvelevalla tavalla. Hän myös vastaa siitä, että hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden työpanos on tuloksellinen ja hankkeelle sovitut tavoitteet saavutetaan. Vaikka työ on pitkälti EU- ja Twinning-ohjesääntöjen ohjaamaa, on Laulumaa suosinut roolissaan erityisesti joitakin suomalaisille ominaisia työskentelytapoja kuten suoraviivaisuutta ja avoimuutta.

”Toki työtäni ohjaavat täälläkin tietyt Suomessa opitut arvot – sovitut hommat tehdään ja sopimuksista pidetään kiinni, pyritään avoimuuteen ja tasavertaiseen kohteluun. Suomessa hierarkia on työpaikoilla usein matala ja siihen olen pyrkinyt täälläkin, toimintatapoja voi tuoda esiin ennen kaikkea omalla esimerkillä. Joskus meille suomalaisille ominainen suoruus ja tapa mennä mahdollisimman pikaisesti suoraan asiaan on hauskuuttanut niin paikallisia kuin itävaltalaisia ja saksalaisia kollegoitani. He käyttävät usein Kimi Räikköstä esimerkkinä suomalaisesta tavasta kommunikoida.”

”Joitakin eroja olen huomannut toimintatapojen lisäksi myös vankilanjohtajan roolissa, joka on täällä hieman erilainen kuin Suomessa. Meillä tukipalveluita on karsittu, mikä tarkoittaa sitä, että vankilanjohtajille kuuluu myös paljon hallinnollista työtä. Täällä vankilanjohtajien aikatauluja täyttävät monesti sosiaaliset tapaamiset. Minusta tuntuu, että näiden mallien väliltä löytyisi ehkä se kultainen keskitie. Täällä vankilanjohtajat ovat myös sikäli erilaisessa asemassa, että heidän ei voitaisi kuvitellakaan menevän vaikkapa pyörällä töihin.”

”Minut on otettu täällä hyvin vastaan. Toki siihen vaikuttavat aina myös ihmisten aiemmat kokemukset heidän tapaamistaan suomalaisista sekä Suomen osallistumisesta kansainvälisiin hankkeisiin ja operaatioihin. Eräällä paikallisella vankilanjohtajalla oli esimerkiksi todella positiivinen ja jämäkkä kuva tapaamistaan suomalaisista rauhanturvaajista ja hän otti minut erityisen lämpimästi vastaan.”

”Uskon, että Suomelle pienenä maana lähtökohdat toimia ovat helpommat kuin EU:n suurmaille. Näissä hankkeissa täytyy aina lähteä edunsaajan kunnioituksesta. Me tarjoamme jotakin mallia, jonka he ottavat käyttöön, jos se on heille toimiva ja hyvä.”

Kokemuksia Serbiasta

Nykyiselle komennukselleen Serbiaan Laulumaa päätyi hieman yllättäen hankkeessa tapahtuneiden henkilövaihdosten myötä. Päätös lähtemisestä vaativaan RTA:n rooliin ei ollut kuitenkaan yksinkertainen.

”Pyyntö tulla RTA:ksi tähän projektiin tuli kesällä. Kävin pitkällisiä pohdintoja niin itseni kuin perheenkin kanssa – ja taisinpa jo kerran kieltäytyäkin. Olin vuosi sitten mukana asiantuntijana hankkeen ensimmäisessä vaiheessa täällä ja tykästyin silloin työtapaan sekä toimintaan paikallisten kanssa. En myöskään halunnut joutua myöhemmin jossittelemaan, joten päätin muuttaa mieleni ja lähteä mukaan.”

”Suomessa oman ikäluokkani edustajien kuva Serbiasta ei ole ollut välttämättä kovin positiivinen, sillä moni muistaa täältä yhä lähinnä uutisoinnin 1990-luvun sodista. Olen kuitenkin ollut iloisesti yllättynyt ja tuntuu, että aikani täällä on avartanut omaa näkemystäni Serbiasta paljon. Serbia on toistaiseksi ollut Suomen vetämille Twinning-hankkeille melko koskematon maaperä ja esimerkiksi vankilapuolen hankkeita ei täällä vielä Suomella ole ollut. Ehkäpä tämä komennus avaa uusia polkuja senkin suhteen.”

Nyt käynnissä oleva Twinning-projekti kattaa kaikki Serbian vankilat, mutta toiminta keskittyy erityisesti Belgradiin ja sen lähialueille sekä Nišin kaupunkiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke tulee saavuttamaan kaikki sille asetetut tavoitteet.

”Keskitymme nimenomaan toimintaan vankiloiden sisällä. Olemme esimerkiksi toteuttaneet vankiloiden henkilökunnalle koulutustarvekyselyn, tarjonneet henkilökunnalle koulutusta motivoivaan keskusteluun vankien kanssa ja pitäneet naisvangeille kurssin, jossa käytiin läpi naiseuteen vankilassa liittyviä asioita. Tavoitteena on ollut löytää käytännön sisältöjä, joiden avulla järjestelmää voisi kehittää pysyvyyden, tasalaatuisuuden ja tasavertaisuuden suhteen. Tärkeitä painopisteitä ovat olleet esimerkiksi vankilassa olevien erityisryhmien huomioon ottaminen ja johtamiskoulutus.”

”Minut on yllättänyt todella positiivisesti se, miten paljon serbialaiset ovat vaatineet itseltään tämän hankkeen aikana. Tulosta pitää tulla. Jotain heidän motivaatiostaan hanketta kohtaan kertoo jo se, että kun hanke oli henkilövaihdoksista johtuen pari kuukautta ilman RTA:ta, pyörivät sovitut toimenpiteet silti aikataulussa. Toki hankkeen edetessä on tullut ajatuksia siitä, mitä kaikkea vielä voisimme tehdä. Sillä tavoin tämä työ on ehtymätön kaivo.”

Vankiloiden lisäksi Laulumaa on Serbiassa viihtynyt myös jäähallissa.

”Olen ollut mukana paikallisten FC Partizanin jääkiekkojunioreiden harjoituksissa. Yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta olemme jäällä pystyneet kommunikoimaan ja olen kyennyt näyttämään esimerkillä, millaisia harjoitteita Suomessa käytetään. Ihmiset ovat täällä olleet todella avuliaita ja ystävällisiä. Integroituminen on lopulta kuitenkin aina myös itsestä kiinni ja urheilu on siihen erittäin hyvä kanava.”

IMG
Samuli Laulumaa viihtyy Serbiassa vankiloiden lisäksi jäähallissa