Ebolan jälkiä hoidetaan vielä pitkään Länsi-Afrikassa
Ebolaepidemian talousvaikutukset ovat huomattavat, ja sosiaaliset seurannaisvaikutukset ja mahdolliset poliittiset seuraukset ovat sitäkin suuremmat. Terveyskriisistä on tullut talouskriisi, josta pahimmassa tapauksessa voi seurata turvallisuuskriisi.
Reilu vuosi ebolaepidemian puhkeamisen jälkeen lähes 11 000 ihmistä on kuollut ja 26 000 saanut tartunnan. Todellinen tapausten määrä on todennäköisesti 2–3-kertainen.
Maailmanpankin mukaan epidemian ydinalueella, eli Sierra Leonessa, Liberiassa ja Guineassa kansantuotteesta jäisi ebolan seurauksena saavuttamatta yhteensä 1,6 miljardia dollaria, mikä vastaa kahtatoista prosenttia maiden yhteenlasketusta BKT:stä. Summat ovat kuitenkin pienemmät kuin alun perin arvioitu 25 miljardia dollaria.
”Mikäli ebola vielä leviäisi, taloudelliset menetykset voivat kasvaa kuuteen miljardiin dollariin. Ebolan talousvaikutukset riippuvat nyt kuitenkin pitkälti siitä, miten nopeasti epidemia saadaan lopullisesti kuriin”, ulkoministeriön lähetystöneuvos Pirjo Virtanen toteaa.
Mielikuvat Afrikasta ovat ottaneet takapakkia
Ebolan ydinalueen ulkopuolisten maiden taloudelliset menetykset ovat pankin arvion mukaan noin 500 miljoonaa dollaria. Sierra Leone, Liberia ja Guinea ovat pieniä ja köyhiä valtioita, joiden yhteinen osuus Länsi-Afrikan taloudesta on vaatimaton, noin kaksi prosenttia. Niiden taloudellinen merkitys ei sinänsä ole suuri Afrikan mantereen taloudelle, eikä edes Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) alueelle.
”Sen sijaan ebolapaniikilla on merkitystä myös niille maille, joissa ebolaa ei ole. Afrikassa on koettu viime vuosina merkittävää talouskasvua, mikä on muuttanut vanhoja mielikuvia nälän ja sotien runtelemasta mantereesta. Mielikuvat Afrikasta ovat ottaneet takapakkia ebolan myötä”, Virtanen toteaa.
”Seurannaisvaikutuksena on turismin väheneminen koko Länsi-Afrikan alueella. Esimerkiksi Gambiassa turismi on laskenut 60 prosenttia, vaikkei maassa ole esiintynyt ebolaa. Ulkomaiset investoijat ovat vetäytyneet ebolan pelossa.”
Suurin vaikutus ebolalla on ollut tähän mennessä maatalouteen, sillä suurin osa ebolamaiden väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Ruoan hinta on noussut kolmanneksen ebolasta kärsineillä alueilla.
Myös kaivosteollisuudessa on havaittavissa hidastumisen merkkejä, ja suurin osa uusista hankkeista on laitettu jäihin.
Erityisesti lapset ja naiset tarvitsevat apua
Epidemialla on suuret talousvaikutukset pahimmin kärsineille kolmelle maalle, mutta sosiaaliset seurannaisvaikutukset ovat kuitenkin vielä suuremmat.
”Ebola uhkaa vaarantaa alueen ruokaturvan ja on jättänyt jälkeensä 17 000 ebolaorpoa. Tuhansia työpaikkoja on menetetty ja arvioiden mukaan viiden miljoonan lapsen ja nuoren koulunkäynti on keskeytynyt koulujen suljettua ovensa”, Virtanen kertoo.
Erityisesti naiset kärsivät terveyspalveluiden heikentymisestä.
”Äitiysklinikoiden asiakasmäärä on pudonnut ebolan vuoksi ja naiset ovat kaiken kaikkiaan joutuneet kärsimään miehiä enemmän niin itse ebolasta kuin sen seurannaisvaikutuksista. Naiset ovat perinteisesti hoitaneet potilaita, ja heillä on myös perinteinen rooli hautajaismenoissa. Suuret määrät kotitalouksia on menettänyt elantonsa, mikä iskee erityisesti naisten pienyrityksiin ja toimeentulomahdollisuuksiin.”
Hanketyötä tarvitaan nopeasti
Ebola on vienyt huomion ja resurssit muilta sairauksilta. Monet muut perinteiset sairaudet kuten malaria ja ripulitaudit ovat monin paikoin jääneet hoitamatta ebolan viedessä vähäiset terveydenhuoltoresurssit.
Ebolalla on ollut kielteinen vaikutus myös investointien, rakentamisen ja ylipäätään erilaisten hankkeiden edistymiselle.
”Kaikki on ollut jo lähes vuoden pysähdyksissä ja stigman takia uudelleen käynnistyminen voi edelleen hidastua ja vaikuttaa kielteisesti myös tuleviin investointeihin”, kertoo ulkoministeriön erityisedustaja, ebolasuurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen.
Yleinen köyhyys ja hauraus ovat ebolan vuoksi pahentuneet entisestään ja heikentäneet ihmisten toimeentuloa.
”Nyt tarvittaisiin nopeasti käynnistettäviä pienimuotoisia toimeentulohankkeita, ja erityisesti naisille, jotta päästäisiin yli lähikuukausien ahdingosta. Kirkon Ulkomaanavulla on tekeillä Liberiassa ja Sierra Leonessa kiinnostavia hankkeita muun muassa Naistenpankin kautta. Näillä voidaan helpottaa tilannetta”, Jortikka-Laitinen toteaa.
Hänen mukaansa Länsi-Afrikassa on vakava nuorisotyöttömyyden ongelma, joka myös edellyttää huomiota. ”Mikäli asiaan ei kiinnitetä huomiota, vaarana on että hauraiden yhteiskuntien tasapaino ja turvallisuus järkkyvät entisestään.”
Helena Kiiskinen
Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.