Uskomaton työharjoittelu Singaporessa - Kaakkois-Aasian kuplassa
Yliopistoharjoittelija Kristian Peitsara pääsi työskentelemään kolmen kuukauden ajan upean tiimin kanssa Suomen suurlähetystössä Singaporessa. Kristian kertoo ensikosketuksestaan Singaporeen, harjoittelustaan sekä jakaa mietteensä Singaporen suhteesta kestävään kehitykseen.
Maantiede oli suosikkiaineeni koulussa ala-asteelta lukioon asti, minkä vuoksi erilaiset kartat, diagrammit, maavertailut ja maakohtaiset erityispiirteet ovat aina kiehtoneet minua. Wikipediassa surffailu kuuluukin lempiharrastuksiini, enkä varmasti ole yksin harrastukseni kanssa (vaikka teistä moni tuskin tunnustaa harrastustaan julkisesti). Ja ai että jos löytyy joku todella kummallinen ja muista poikkeava maa niin sehän vasta riemastuttavaa onkin! Arvaatte varmaan mikä maa ponnahti nopeasti yhdeksi suosikeistani. Singapore. Siis mikä ihmeen Singapore?
- Singapore on maailman toiseksi tiheimmin asuttu valtio (kolmanneksi jos Macau otetaan huomioon) ja se on yksi kolmesta nykypäivän kaupunkivaltioista. Singaporen väestö (5.6 milj.) asuu noin Tampereen kokoisella saarella. Siis ajatelkaa jos koko Suomi asuisi Tampereella. Sehän vasta hassua olisikin!
- Singapore on kulttuurien kohtaamispiste. Maan viralliset kielet ovat englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili (Epävirallisena ”kielenä” singlish. Yes Singlish also can lah). Maan asukeista vajaat neljä miljoonaa on Singaporen kansalaisia ja loput ulkomaista työvoimaa.
- Singapore on yksi maailman merkittävimmistä kaupungeista. Singaporen satama on maailman toiseksi suurin ja kaupunkivaltio on onnistunut houkuttelemaan runsaasti monikansallisia suuryrityksiä tiluksilleen. Singaporen väestö onkin noussut rikkaimpien joukkoon nopean talouskasvun seurauksena. Kaupunki esittelee varojaan ja innovaatioitaan varsin mahtipontisesti ja kaupungin siluetti on varmasti monelle tuttu entuudestaan.
Edellä mainitut tekijät sekä kymmenet muut syyt saivat minut haaveilemaan Singaporessa vierailemisesta. Haave toteutui tammikuussa 2018, kun Kaakkois-Aasian reppureissun päätteeksi vietin peräti 8 tuntia tässä Merlionin (Singaporen virallinen maskotti, jolla leijonan pää ja kalan vartalo. Turkulaisten Posankka vastannee Suomessa samaa) luvatussa maassa. Lentoni Hanoista Helsinkiin sisälsi välilaskun Singaporessa, mikä mahdollisti kyseisen visiitin. Vietettyäni viisi viikkoa Thaimaassa, Kambodzhassa ja Vietnamissa, Singapore tuntui juuri niin epätodelliselta kuplalta kuin olin ajatellutkin. Keskellä Kaakkois-Aasian hulinaa, kaaosta ja epäsiisteyttä lepää pieni-suuri Singapore, joka on päättänyt, että turistithan (saatikka paikalliset) eivät purkkiaan ja tupakantumppejaan tule sinne heittelemään. Lyhyen visiitin aikana ehdin käymään huomattavan ison osan kaupungin keskustasta läpi. Ehdin myös hikoilemaan vaatteeni läpimäriksi, sillä Hanoin viileähköön talvisäähän tottuneena Singaporen trooppinen syleily puski päälle heti metrosta noustessani. Singaporen pikakatsaus jätti maasta mielenkiintoisen kuvan, mutta seuraavaa vierailua en kuitenkaan osannut odottaa aivan näin nopeasti.
HARJOITTELUSTA
Puolentoista vuoden päästä pikavisiitistäni muutin Singaporeen kesäkuussa 2019. Koska olin Singaporeen jo runsaasti perehtynyt ja maassa pikaisesti käynyt, ei maahanmuutto herättänyt itsessäni suurempia kulttuurishokkeja. Maa on taloudellisesti kehittynyt, siisti, järjestelmällinen ja toimiva, joten suomalaiselle varsin helppo asuinympäristö. Voin kuvitella, että esimerkiksi Italia tai Kreikka aiheuttaisivat Suomesta muuttavalle suuremman totuttelemisen.
Kollegani Emmi kirjoitti heinäkuussa työharjoittelustaan Singaporessa ja jaan hänen kanssaan samat tuntemukset harjoittelusta. Lue Emmin blogiteksti täältä. Singaporen tiimi on mieletön paketti, jossa jokainen kantaa kortensa kekoon ja työilmapiiri on loistava! Oma harjoitteluni poikkesi Emmin harjoittelusta etenkin harjoittelun keston osalta (itselläni 3kk, Emmillä 6kk). Minut oli palkattu myös hieman spesifimpiin tehtäviin ja harjoitteluni pääteemana olikin Singaporen ja koko Kaakkois-Aasian kiertotalouteen, vastuullisuuteen ja jätehuoltoon perehtyminen sekä niistä raportointi. Suomessa opiskelen ympäristöjohtamista, minkä vuoksi työharjoittelu tuki hyvin opintotaustaani. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi osallistuin myös konferensseihin ja EU-kokouksiin, vastasin suurlähetystön sosiaalisesta mediasta, valmistelin taustamateriaaleja lähetystön muihin tarpeisiin ja toimin muun muassa lähetystön epävirallisena tapahtumakuvaajana. Harjoittelua olisin mielelläni jatkanut pidempäänkin, sillä erityisesti syksyn tapahtumien järjestäminen ja niissä mukanaolo olisivat varmasti olleet mieleenpainuvia kokemuksia. Kiitos koko Singaporen lähetystön porukalle lämpimästä vastaanotosta osaksi tiimiä sekä luotosta, vastuusta ja mielenkiintoisista työtehtävistä!
SINGAPORE, VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS
Opintojeni ja työharjoitteluni painopiste on vastuullisuudessa ja kestävässä kehityksessä, minkä vuoksi haluan omistaa blogikirjoituksestani pienen osuuden kyseiselle teemalle. Singaporea tituleerataan Aasian vastuullisimmaksi kaupungiksi ja sitä se saattaa hyvinkin olla, mutta Singaporen ja vastuullisuuden välillä on kuitenkin hyvin monimutkainen suhde.
Valtio on kiinnostunut kiertotaloudesta ja on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Vuosi 2019 onkin nimetty ”Year Towards Zero Waste”. On tosin naiivia olettaa, että Singaporen hallitus olisi täysin vilpittömästi huolissaan maailman luonnonvarojen käytöstä. Pääsyy kiertotalouden nostamiseksi pinnalle on maan ainoan kaatopaikan täyttyminen vuoteen 2035 mennessä, minkä vuoksi tuotetun jätteen määrä on saatava vähenemään nopeasti. Singapore ja etenkään singaporelaiset eivät ole kiinnostuneita vähentämään hyödykkeiden kulutusta vaan lähinnä parantamaan energia- ja materiaalitehokkuuttaan. Maa, jossa uusia kauppakeskuksia syntyy melkeinpä tiheämpään tahtiin kuin kansalaisia, ei missään nimessä ole kehottamassa shoppailemaan vähemmän. On vaikea uskoa, että Singaporessa meneillään olevalla 3R kampanjalla (reduce, reuse, recycle) olisi mitään tekemistä kuluttajien varsinaisen kulutuksen vähentämisen kanssa (lukuun ottamatta esim. kertakäyttömuovipusseja ja –pillejä, joista niistäkin singaporelaisten näyttää olevan hyvin vaikea luopua, kun kaupassa kuusi tuotetta pakataan melkeinpä kuuteen eri muovipussiin).
Sen sijaan kierrättämistä pyritään tehostamaan ja erinäisiä waste-to-value sekä waste-to-energy innovaatioita pyritään kehittämään. Hallitus sijoittaa huomattavia summia energiatehokkuuden ja jätehuollon kehittämiseen sekä muihin vihreisiin ratkaisuihin. Tämä on luonnollisesti positiivinen asia ja monet maat voivatkin ottaa Singaporesta mallia tämän saralta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan millaisia vihreitä innovaatioita maassa syntyy tulevina vuosina, ja kuinka Singapore ratkaisee jäteongelmansa, sillä kyllähän Singapore sen ratkaisee - tavalla tai toisella.
Lopuksi huomio Singaporelle tyypillisestä ristiriidasta. Samalla kun Singapore brändää itseään vastuullisena Garden Citynä järjestetään maassa muun muassa vuosittain massiiviset F1- kisat ja harjoitellaan itsenäisyyspäivää (9.8) varten ilotulituksia läpi kesän. Singaporella näyttäisikin olevan vaikeuksia valita ”being extra” ja ”being sustainable” väliltä.
