Koronaviruspandemian alustavat vaikutukset koulutukseen ja tutkimukseen Kaakkois-Aasiassa

Koronaviruspandemia vaikuttaa terveyden, matkustamisen ja talouden lisäksi laajasti myös koulutukseen eri maissa.

Kuvaaja Sakari Piippo/Finland Promotion Board

Singaporen julkiset koulut ja päiväkodit ovat toistaiseksi auki, mutta ovat huhtikuun alussa siirtymässä kohti ”blended -learning” mallia, jossa alkuun totutellaan etäoppimiseen yhtenä päivänä viikossa. Kansainväliset koulut ovat pitkälti jo siirtyneet etäopetukseen ja peruneet kokeita. Singapore on etäopetuksen suhteen hyvässä tilanteessa, sillä koulutusjärjestelmässä on kehitetty laajasti etä- ja verkko-opetusta. Käytännössä 90% opetussuunnitelmasta on viety kansalliseen Student Learning Space-alustaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), ja opetus voi jatkua melko jouhevasti myös etänä. Singapore näkee kuitenkin digiavusteisen opetuksen tavallisen koulutyön ja opiskelun hätävarana ja pelkää epätasa-arvon kasvavan koulujen sulkeutuessa. Kuten Suomessa, koulut nähdään huono-osaisuuden ja lasten yksinäisyyden ja pahoinvoinnin puskurina.

Korkeakoulut Singaporessa järjestävät kevään ajan käytännössä kaiken opetuksen verkko-opetuksena ja ovat siihen hyvin kyvykkäitä. Maaliskuun loppuun mennessä alle 50 hengen ryhmien lähiopetus vielä sallittiin, mutta koronatartuntojen toisen aallon myötä hallitus on kiristänyt toimenpiteitä. Kaikki singaporelaiset vaihto-opiskelijat on kutsuttu kotiin, tuoden mukanaan varsinkin Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista toisen aallon koronatartuntoja Singaporeen.

Tieteen ja tutkimuksen huippumaassa Singaporessa tehdään paljon koronavirukseen liittyvää tutkimusta. Singaporea on näkyvästi kehuttu kansainvälisesti tiukoista koronatoimistaan ja maa on etunojassa myös mm. testauksen ja rokotetutkimuksen osalta. Tutkimuslaitos A*STAR on aktiivisesti ollut kehittämässä COVID-19 diagnostiikkaa ja testausta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) heti siitä lähtien kun Kiina julkaisi viruksen perimän. A*STARin NanoBio Lab(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on lisäksi kehittämässä pikatestiä, jolla pystytään luotettavasti ja tarkasti testaamaan noin 5-10 minuutissa, onko testattavalla koronavirustartunta. Testi on tarkoitus saada lääketieteelliseen hyväksyntävaiheeseen noin kuukauden kuluessa. Lisätietoa täältä(Linkki toiselle web-sivustolle.). Duke -yliopiston ja NUS:n yhteinen Duke-NUS Medical School kehitti maailman ensimmäisen COVID-19 vasta-ainetestin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jota on jo käytetty Singaporessa mm. kontaktien jäljityksessä. Singapore on luonnollisesti aktiivisesti mukana myös rokotteen kehityksessä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Lisäksi valtion teknologiaorganisaatio GovTech julkaisi tartuntaketjujen jäljittämiseen tehdyn sovelluksen TraceTogether(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), joka on kiinnostanut myös Suomessa. Kännykkään ladattava sovellus tunnistaa ja rekisteröi bluetoothin kautta toisen sovelluksen käyttäjän, joka on ollut kahden metrin etäisyydellä ainakin puoli tuntia. Kun henkilöllä todetaan tartunta, voidaan sovelluksen avulla jäljittää mahdollisesti virukselle altistuneita.

Muualla Kaakkois-Aasiassa tilanne ei ole yhtä hyvä. Kuten kaikkialla, koronakriisi iskee pahiten jo valmiiksi huonommassa asemassa oleviin maihin ja ihmisiin. Muut ASEAN -alueen maat ovat tilanteeseen merkittävästi huonommin valmistautuneita esimerkiksi koulutuksen digitalisaation näkökulmasta. Esimerkiksi Thaimaa, Vietnam, Malesia ja Indonesia ovat jo sulkeneet koulunsa koronavirustaistelussa, mutta koulut ja opettajat ovat huonosti valmistautuneita etäopetukseen niin yhteyksien, teknologian ja digiratkaisujen kuin opettajien digitaitojenkin näkökulmasta. Monissa maissa voidaan katsoa varsinkin huono-osaisten ja syrjäseutujen lasten jäävän tässä tilanteessa kokonaan vaille koulutusta. Myös korkeakoulut muissa ASEAN-maissa ovat käytännössä kiinni. Huoli yliopisto-opiskelijoiden kotiseuduilleen viemistä tartunnoista on aito ja mm. Malesia on erikseen ohjeistanut opiskelijoita jäämään kampuksille, vaikka opetusta ei järjestetäkään.

Yleisesti koronan pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan vain veikkailla, mutta jotkut povaavat kansainvälisen koulutuksen ja liikkuvuuden kärsivän pitkään. Kaakkois-Aasiassa, kuten Aasiassa laajemminkin, kriisin taloudelliset vaikutukset iskevät huono-osaisten lisäksi myös kansainvälisen korkeakoulutuksen kasvua ruokkineeseen keskiluokkaan, mikä voi ainakin lyhyellä tähtäimellä vähentää ulkomaille opiskelemaan lähtemistä. Toiset veikkailevat myös liikkuvuuden Aasiassa jatkossa suuntautuvan lähemmäksi kotia ja koituvan esimerkiksi Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan hyväksi. Vähintään kilpailu Aasian keskiluokan koulutusrahoista kiristyy ja nähtäväksi jää voisivatko länsimaiset yliopistot esimerkiksi Aasiaan sijoitettavilla overseas kampuksilla ja filiaaleilla, yhteistyöyliopistoilla ja -tutkinnoilla osin vastata tähän trendiin. Jo nyt akuutissa koronakriisissä monet yliopistot turvautuvat osin etäkampuksiinsa Aasiassa jatkaakseen toimintaansa.