Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat laaja-alaiset. Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua käydään molemmille maille tärkeistä kahdenvälisistä ja kansainvälisistä aiheista. Suomi ja Venäjä tekevät yhteistyötä muun muassa kaupan ja investointien, liikenteen ja logistiikan, rajaliikenteen, energian ja energiatehokkuuden, innovaatioiden ja teknologian, rakentamisen, metsä- ja ympäristösektorien, oikeuden sekä kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Suomen ja Venäjän välillä on voimassa yli 77 valtiosopimusta. Viranomaisyhteistyön lisäksi myös kansalaisjärjestöjen välinen yhteydenpito on tärkeää.
Venäjällä Suomea edustavat Moskovassa toimiva suurlähetystö ja Pietarin-pääkonsulaatti sekä sen alaisuudessa toimivat Petroskoin ja Murmanskin toimipisteet.
Haastava kansainvälinen poliittinen tilanne on heijastunut myös Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Venäjä on tärkeä Suomen kauppakumppani. Suomi vie Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia. Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita, kaivannaisia ja peruskemikaaleja. Venäjä oli vuonna 2018 Suomen kuudenneksi merkittävin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa. Vuonna 2018 Suomen viennin arvo Venäjälle oli 3,3 miljardia euroa ja tuonnin arvo 9,3 miljardia euroa. Huippuvuotena 2008 viennin arvo Venäjälle oli 7,6 miljardia euroa ja Venäjä oli tuolloin Suomen suurin vientimaa.
Kahdenvälinen kauppavaihto Venäjän kanssa on ollut alijäämäistä suuren energiatuotteiden tuonnin vuoksi. Venäläisturismi on merkittävä tulonlähde Suomen matkailuelinkeinolle. Venäläisturistit ovat suurin yksittäinen matkailijaryhmä ja vuonna 2018 tilastoitiin 816 000 venäläisturistien yöpymistä. Vuonna 2017 venäläisturismin tuomien matkailutulojen arvoksi arvioitiin yli 460 miljoonaa euroa.
Suomen ja Venäjän välillä toimii vuonna 1992 perustettu hallitustenvälinen talouskomissio, jonka tehtävänä on edistää liiketoimintailmapiiriä, poistaa kaupan ja investointien esteitä, tarkastella yhteisiä hankkeita ja luoda yhteyksiä yritysten välille. Talouskomission puheenjohtajina toimivat Suomen puolelta ulkomaankaupasta vastaava ministeri ja Venäjän puolelta varapääministeri. Talouskomissio kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajien johdolla. Talouskomission alaisuudessa toimii 15 eri alojen työryhmää, joiden vetovastuu on eri ministeriöillä ja elinkeinoelämän järjestöillä, sekä 10 aluetyöryhmää. Talouskomission vastuuministeriö Suomessa on ulkoministeriö ja Venäjällä talouskehitysministeriö.
Venäjällä on noin 900 suomalaisella pääomalla perustettua yritystä. Suomalaisyritysten investointien arvoksi Venäjällä arvioidaan yli 12 miljardia euroa. Suomi on kokoonsa nähden merkittävä ulkomaisten investointien lähde Venäjällä. Suurin yksittäinen Venäjälle investoinut suomalaisyritys on energiayhtiö Fortum.
Liikkuvuus
Suomi ja Venäjä ovat kehittäneet rajanylitysten sujuvuutta sekä raja- ja tulliviranomaisten yhteistyöllä, että raja- ja liikenneinfrastruktuuria parantamalla. Suomen ja Venäjän välillä on 9 kansainvälistä ja 2 tilapäistä rajanylityspaikkaa, joiden kautta vuonna 2018 tehtiin noin 9 miljoonaa rajanylitystä. Allegro-junalla Helsingin ja Pietarin väli taittuu kolmessa ja puolessa tunnissa.
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa viisumivelvollisuus. Venäjä on kuitenkin yksipuolisesti myöntänyt risteilymatkustajille tietyin ehdoin 72 tunnin viisumivapauden.
Suomi on merkittävä viisumien myöntäjä Venäjällä. Vuonna 2017 Suomi myönsi enemmän viisumeita kuin mikään muu Schengen-maa. Venäjällä haettujen viisumien määrä on kuitenkin vaihdellut eri vuosina voimakkaasti. Huippuvuonna 2013 Suomi myönsi Venäjällä lähes 1,5 miljoonaa viisumia. Venäjän talouden taantuma ja ruplan heikko kurssi selittävät osaltaan myönnettyjen viisumien määrän vähentymisen vuosina 2013–2016.
Moskovan, Pietarin, Petroskoin ja Murmanskin edustustojen lisäksi viisumia Suomeen voi hakea ulkoisen palveluntarjoajan 23 viisumikeskuksen kautta ympäri Venäjää. Yli 90 prosenttia Suomen Venäjällä myöntämistä viisumeista on pitkiä monikertaviisumeita.

Kulttuurisuhteet

Venäjä on Suomelle tärkeä kulttuuriviennin kohdemaa. Suomalainen kulttuuri tunnetaan parhaiten Luoteis-Venäjällä, mutta matkailu, taiteilijavaihto ja mediajulkisuus ovat lisänneet Suomen tunnettuutta muuallakin maassa.
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään vuosittain. Vuonna 2018 foorumi järjestettiin Savonlinnassa ja vuonna 2019 se järjestetään Tulassa. Kulttuurifoorumia järjestää Suomessa Suomi–Venäjä -seura ja sen päärahoittaja on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.  
Suomi-Venäjä -seuran hallinnoima Suomen Pietarin instituutti edistää suomalaista kulttuuria Pietarissa. Suomi-talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja liike-elämän keskus Pietarissa. Talo sijaitsee keskustassa vuonna 1847 valmistuneessa Pyhän Marian kirkon kirkkokartanossa, jossa jo autonomian aikana toimi suomalainen koulu. Saneerauksen valmistuttua vuonna 2010 taloon muutti jälleen Pietarin suomalainen koulu sekä useita muita suomalaisia organisaatioita.