Ajankohtaista

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu 51. istuntoonsa Genevessä, Sveitsissä 12.9.–7.10. Istunto on Suomen kolmivuotisen jäsenyyskauden kolmas. Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtään universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Hallitus hyväksyi heinäkuun lisätalousarviossa 70 miljoonan euron lisätuen Ukrainaan. Siitä puolet kohdistetaan nyt muun muassa ruokaturvan ja lisääntymisterveyspalveluiden parantamiseen, opettajien palkanmaksuun ja kotinsa menettäneiden asuttamiseen Ukrainassa.

Nato-maat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskevat liittymispöytäkirjat Naton päämajassa Brysselissä tiistaina 5. heinäkuuta ja Suomesta sekä Ruotsista tuli Naton tarkkailijajäseniä. Seuraavaksi liittymispöytäkirjat tulee ratifioida jokaisessa jäsenmaassa ennen kuin Suomen ja Ruotsin jäsenyys astuu voimaan.

Koronapandemiaan liittyvät maahantulon rajoitukset Suomen ulkorajoilla poistuvat 1. heinäkuuta 2022. Suomeen saapuvilta kolmansien maiden matkustajilta ei enää edellytetä rokotus- tai covid-19 -testitodistuksia eikä rajanylityspaikoilla tehdä koronatestejä.

Valtioneuvoston 2. kesäkuuta tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 30. kesäkuuta 2022 asti.

Erityisosaajille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen suunnattu pikakaista mahdollistaa oleskeluluvan saamisen 14 vuorokaudessa. Pikakaista käynnistyy kesäkuun alussa. Käsittelyajan palvelulupaus on yksi monista toimista, joilla hallitus sujuvoittaa osaajien maahanmuuttoa.

Suomi valmistautuu hakemaan Naton jäsenyyttä. Valtioneuvosto on antanut 15. toukokuuta eduskunnalle selonteon Suomen liittymisestä Natoon ja esittänyt, että tasavallan presidentti päättää Suomen hakevan Naton jäsenyyttä kuultuaan eduskuntaa. Kokoamme tälle sivulle linkit kaikkiin aiheeseen liittyviin sisältöihimme.

Valtioneuvoston 5. toukokuuta tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 5. kesäkuuta 2022 asti.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019, 6,3 % v. 2021) lukuun ottamatta notkahdusta koronapandemian vuoksi v. 2020 (-3,7 %). Vuodelle 2022 odotettiin 4,2 % kasvua (arvio ennen Ukrainan sotaa). BKT:n kasvua ovat nostaneet erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: maassa on matalat liiketoiminnan kustannukset, koulutettua työvoimaa on pääosin saatavilla (tosin kilpailu työvoimasta kiristynyt) ja maassa on nopeat internetyhteydet. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romania on seuraavien vuosien kuluessa saamassa EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi terveysteknologiasta ja sairaaloiden rakentamisesta, kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista ja sähköautoinfrastruktuurista.

Valtioneuvoston 7. huhtikuuta tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 8.toukokuuta 2022 asti.