Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Portugalin suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat, joihin molempien maiden kuuluminen  Euroopan Unioniin  ja euroon luo luonnolliset puitteet hyvälle yhteistyölle. Suomella on perinteisesti hyvin myönteinen julkisuuskuva Portugalissa. Suomi kiinnostaa Portugalissa maana, joka nousi 1990-luvun alun lamasta kilpailukykyiseksi, teknologiavetoiseksi taloudeksi hyvinvointivaltionsa säilyttäen. Suomen menestyminen erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, muun muassa PISA-tutkimuksissa on noteerattu laajasti Portugalissa, hallitusta myöten.
Suomen ja Portugalin, kahden kaukana Euroopan maantieteellisestä keskuksesta sijaitsevan jäsenmaan edut ovat yhtenevät monissa EU- ja kansainvälisissä kysymyksissä. Euroalueen velkakriisissä Portugalin ja Suomen asema on ollut erilainen - Suomi on parhaan luottoluokituksen maa ja Portugali joutui EU:n sopeutusohjelmaan. Nämä erot ovat aika ajoin esillä tiedotusvälineissä. Suomen ja Portugalin hallitusten yhteistyö ja vuoropuhelu kriisin hoidossa tarvittavista toimista on kuitenkin ollut läheistä ja rakentavaa. 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen kauppa Portugalin kanssa on kasvanut 2000-luvulla, vaikka vuosittaiset vaihtelut ovat huomattavia. Kauppavaihto oli pitkään Suomelle ylijäämäistä, mutta muuttui muutama vuosi sitten alijäämäiseksi. Vuonna 2014 Suomen vienti Portugaliin oli noin 150 miljoonaa euroa ja Suomen tuonti Portugalista noin 290 miljoonaa euroa.
Suomen viennin rakenne on muuttunut viime vuosina. Perinteisen metsäteollisuuden tuotteiden viennin osuus on laskenut. Samalla Portugalin oma kasvava metsäteollisuus on tarjonnut markkinoita suomalaisille metsäteollisuuden koneille ja laitteille. Kemikaali- ja elektroniikkateollisuuden tavarat muodostavat selvästi viennin huomattavan tuoteryhmät.
Suomen tuonti Portugalista koostuu valtaosin malmista ja metalliromusta, tekstiileistä ja jalkineista sekä erilaisista koneista.
Portugalissa toimii noin pari tusinaa suomalaista yritystä, joista muutamalla on maassa tuotantoa. Tuotantoa harjoittavien yritysten lukumäärä on laskenut 1980- ja 1990-luvun huippuvuosista, jolloin pelkästään Luhdalla oli noin 2000 ihmistä työllistänyt tekstiilitehdas maassa. Lissabonissa sijaitseva Nokia Networksin tutkimus- ja kehityskeskus, jossa on noin 2000 työntekijää, on suurin viimeaikainen suomalaisinvestointi Portugaliin.
Lähde:

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Portugalin välinen kulttuurivaihto on suhteellisen vähäistä, mutta Suomi ja suomalainen kulttuuri on viime vuosien aikana kiinnostanut niin portugalilaista yleisöä kuin tiedotusvälineitä. Suomea pidetään ennen kaikkea muotoilun edelläkävijänä, mutta myös korkealaatuisen klassisen musiikin maana. Portugalin kulttuurivienti Suomeen on viime vuosina koostunut pääosin musiikista.
Suomen Madridissa toimivalla kulttuuri- ja tiedeinstituutilla on asiamies Portugalissa.

Suomalaiset, suomen kieli

Portugalissa asuu pysyvästi arviolta 700-900 Suomen kansalaista, joista ns. Suur-Lissabonin alueelle on asettunut toistasataa henkilöä. Pohjois-Portugalissa, lähinnä Porton seudulla, asuu lähes sata suomalaista, Madeiralla viitisenkymmentä. Lähes kaikki muut suomalaiset, jotka ovat valtaosin eläkeläisiä, asuvat etelässä Algarven alueella. Maassa oleskelevien suomalaisten lukumäärä voi vaihdella huomattavasti, koska monet viettävät vain osan vuodesta, useimmiten talvikauden, Portugalissa. Yhteystietonsa suurlähetystöön on ilmoittanut noin 560 suomalaista.
Algarven Suomi-Seura r.y. on perustettu vuonna 1991 Portugalissa asuvien ja vierailevien suomalaisten yhteiseksi yhdistykseksi. Sen jäsenmäärä on viime vuosina pysytellyt noin 600.
Suomen kieltä on tällä hetkellä mahdollista opiskella Porton yliopistossa ja Universidade Novassa, Lissabonissa. Lissabonin alueen Suomi-koulun toiminta on toistaiseksi päättynyt oppilaiden vähäisen määrän vuoksi.
Suomessa toimii kaksi Suomen ja Portugalin kansojen välisiä suhteita edistävää ystävyysseuraa, Suomi-Portugali yhdistys ry. sekä Amigos de Portugal ry.

Sopimukset

  • Kauppa- ja merenkulkusopimus 1930
  • Sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi 1971