Uusiutuva energia kasvussa Portugalissa

Portugalin energiantuotanto on vahvasti tuontiriippuvaista, sillä fossiilisia energianlähteitä ei ole maassa käytännössä lainkaan. Energiasektorin tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kokonaisvaltaisesti, vähentää riippuvuutta tuonnista, vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla panostaa vihreään talouden kasvuun. Vihreän vedyn tuotannolla on vahva painoarvo tavoitteiden saavuttamisessa.

Suomalaisen AW Energyn aaltoenrergiaa hyödyntävä WaveRoller-yksikkö tuottaa energiaa Penichen kaupungin sähköverkkoon. Innovaatio on ensimmäinen merienergiateknologia, joka on täyttänyt Lloyd's Register –sertifikaatin vaatimukset ja Aw Energy sekä WaveRoller-teknologia saivat vastikään EUn Erinomaisuustae-palkinnon. Kuva: AW Energy.
Suomalaisen AW Energyn aaltoenrergiaa hyödyntävä WaveRoller-yksikkö tuottaa energiaa Penichen kaupungin sähköverkkoon. Innovaatio on ensimmäinen merienergiateknologia, joka on täyttänyt Lloyd's Register –sertifikaatin vaatimukset ja Aw Energy sekä WaveRoller-teknologia saivat vastikään EUn Erinomaisuustae-palkinnon. Kuva: AW Energy.

Uusiutuvan energian tavoitteet

Portugali pyrkii uudistamaan energiasektoria panostamalla uusiutuvaan energiaan. Maa aikoo hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä dekarbonisaatio on aloitettu kaikilla sektoreilla. Energianlähteiden monipuolistaminen, tuotantokapasiteetin kasvattaminen, infrastruktuurien monipuolistaminen ja hiilivoimasta irtautuminen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Uusiutuvia, endogeenisia resursseja, kuten vesi, aalto, biomassa ja maalämpö, hyödynnetään enenevissä määrin. Iso osuus sähköstä tuotetaan jo esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla. Yksi Portugalin pääintresseistä on myös vihreiden energianlähteiden vedyn ja biometaanin tuottaminen ja yhtiöittäminen. 

Uusiutuvat energialähteet ovat vastaus myös energiaomavaraisuuden kasvattamiseen. Vuonna 2017 primäärienergiankulutuksesta oli 79,7% tuotua ja vuoteen 2030 mennessä energiariippuvuus halutaan laskea 65%: iin. Tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi vihreän vedyn tuotannolla.

Yleissuuntaus viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut uusiutuvien energianlähteiden ja niihin investoinnin kasvaminen. Vuonna 2017 öljy jatkoi suurimpana primäärienergian lähteenä (40,2% kokonaiskulutuksesta), jonka jälkeen tulivat maakaasu (24,2%), uusiutuvat energianlähteet (21,3%) ja hiili (14,4%). Öljyn painoarvo kokonaisenergiankulutuksessa on kuitenkin laskenut merkittävästi 2010-luvun aikana, ja puolestaan maakaasun ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö on kasvanut huomattavasti.

Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan energian osuus 47%: iin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Loppuenergian kulutuksesta uusiutuvan osuus oli 30% vuonna 2018. Uusiutuvien energioiden osuudet lähteittäin olivat biomassa 41%, vesisähkö 19%, tuulivoima 18%, lämpöpumppujen keräämä ympäristön lämpö 13%, biopolttoaineet 5% ja muut uusiutuvat 4%. Sähköntuotannossa yli 50% tuotettiin uusiutuvalla energialla vuonna 2017. Huhtikuussa 2020 uusiutuvan sähkön kulutus oli 68%.

Viime vuosikymmenenä eniten on investoitu vesivoimaan (asennettu voima +1,7GW) ja aurinkosähköön (+749 MW). Aurinkovoiman kapasiteettia aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Portugalilla on tavoitteena myös kasvattaa vuoteen 2025 mennessä uusiutuvien energioiden osuutta liikenteessä 13%:in Tavoitteeseen tähdätään liikenteen sähköistämisellä, etenkin raideliikenteeseen keskittyen, ja biopolttoaineiden, biometaanin ja vedyn käytön lisäämisellä kulkuneuvoissa.

Uusiutuvan energian osuus Portugalin BKT:stä oli 1,4% vuonna 2017. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2030 osuus olisi 4,6%.

 

Vihreä vety hiilivoiman korvaajaksi

 

Hiilivoiman korvaajaksi Portugalissa suunnitellaan vihreää vetyä. Portugalin kaksi hiilivoimalaa Sinesissä ja Pegossa suljetaan kokonaan vuosina 2023 ja 2021, johtuen EU:n ilmastotavoitteista ja jo merkittävästi vähentyneestä hiilen käytöstä. Pelkästään vuoden 2019 aikana kulutus laski 54%. Hiilivoimaloille suunnitellaan uutta toimintaa kestävän energian tuotannossa. Sinesin voimala muutetaan vihreäksi vetyvoimalaksi ja projektin toteutuessa siitä voi tulla Euroopan suurin vihreän vedyn tuottaja 1,2 GW asennetulla potentiaalillaan, joka voisi tuottaa 160 miljoonaa kiloa vetyä vuodessa. Vetyvoimalan ennustetaan luovan yli tuhat uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Vetyvoimalassa aiotaan tuottaa puhdasta vihreää vetyä hyödyntäen aurinko- ja tuulienergiaa voimalan energiakuluissa. Sinesin voimalan läheisyyteen rakennetaan 1 GW:n aurinkosähköpuisto, jota hyödynnetään voimalan energiakuluihin. Jättiprojekti on aloitettu vuoden 2019 lopussa ja hallitus työstää sitä yhteistyössä Alankomaiden sekä kansallisten energiayhtiöiden EDP (joka omistaa Sinesin voimalan), Galp ja REN kanssa. Projektia edistää hollantilainen Resilient Groupin toimitusjohtaja Mark Rechter. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuoden 2021 alussa ja vedyn tuotannon huippu ennustetaan vuosikymmenen lopulle. Yhteisymmärryssopimus Portugalin ja Alankomaiden välille solmittaneen kesällä 2020.

Projektin kustannusarvio on noin 400-450 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan.  Projektissa mukana on useita muita eurooppalaisia yrityksiä ja esimerkiksi Yhdysvalloista on ollut vierailuja Sinesin satamaan vuoden alussa. Myös Euroopan komissio on tukenut Portugalia hiilivoimaloiden muuttamisessa uusiutuvan energian tuotantotehtaiksi Euroopan vihreä kehitys –ohjelman puitteissa.

Hallitus hyväksyi vedyn kansallisen strategian (”EN-H2 Estratégia nacional para o Hidrogénio”) toukokuussa 2020, joka ennustaa 7000 miljoonan investointeja vedyn tuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Lakimuutokset vedyn, biometaanin ja maakaasun sertifioimiseen ja käyttöön ovat työn alla.

Vetyenergiasta on tarkoitus tehdä myös vientituote. Suunnitelmissa on viedä niihin Pohjois-Euroopan maihin, joissa vetyä jo hyödynnetään. Suomi on mainittu mahdollisissa vientimaissa.

 

Keskeisiä tilastoja

 

Arvio BKT:n ja uusiutuvien energianlähteiden bruttoarvonlisän kehityksestä (M€)

Palkki= uusiutuvan energian osuus BKT:stä, vihreä käyrä=kansallinen BKT, sininen käyrä=uusiutuvan energian GVA

 

Primäärienergianlähteiden osuudet v. 2018 (lähde: DGEG)

Tummanharmaa=hiili, vaaleanharmaa=öljy, vaalea=maakaasu, vihreä=uusiutuvat

 

Linkit:

Portugalin Vedyn kansallinen strategia EN-H2 Estratégia nacional para o Hidrogénio (portugaliksi)

https://participa.pt/pt/consulta/en-h2-estrategia-nacional-para-o-hidrogenio(Linkki toiselle web-sivustolle.)

 

Portugalin Energian ja ilmaston kansallinen suunnitelma 2021-2030 (portugaliksi) https://apambiente.pt/_zdata/Alteracoes_Climaticas/Mitigacao/PNEC/PNEC%20PT_Template%20Final%202019%2030122019.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)