Portugalin kaivostoiminta

Portugali sijaitsee vyöhykkeellä, jossa on moninaisia mineraaliesiintymiä. Kaivossektorin kehittämiseksi hallitus on luonut maan geologisia- ja mineraaliresursseja koskevan strategian, mutta sen implementointi on ollut hidasta. Ulkomainen kiinnostus kaivostoimintaan Portugalissa on kasvanut, ja erityisesti litiumin tuotannossa on potentiaalia. Osana uutta litiumstrategiaansa hallitus aikoo järjestää kansainvälisen kilpailutuksen litiumesiintymien toimiluvista.

Portugalilla moninaiset mineraaliresurssit

Pienestä maantieteellisestä koostaan huolimatta Portugalilla on suuri geologinen diversiteetti. Portugalin territorio kattaa 50% Iberian pyriittivyöstä (Iberian Pyrite Belt), jota pidetään EU:n tärkeimpänä metallogeenisenä alueena. Portugalissa on maailmanluokan mineraaliesiintymiä, kuten Neves-Corvo (Cu, Sn, Zn), Panasqueira (W), ja Aljustrel (Cu, Zn), ja se on yksi EU:n tärkeimmistä kuparin, tinan, litiumin ja volframin tuottajista, sekä maailmanlaajuisesti tärkeä koristekivien (marmori, kalkkikivi ja graniitti) tuottaja.

1950-luvulta lähtien, ja painottuen erityisesti 1980-luvulle kaivosteollisuudessa oli noususuhdanne, joka alkoi tinasta ja volframista maan keskiosissa, ja myöhemmin keskittyi jalometalleihin ja perusmetalleihin. Pohjois-Portugalissa on volframi- ja tinaesiintymiä, sekä jalometalleja (kultaa ja hopeaa), litiumia ja uraania. Pohjoisessa Keski-Portugalissa on potentiaalia graniittikivissä. Siellä sijaitsee myös historiallinen Panasquieran volframikaivos. Eteläisessä Keski-Portugalissa tärkeimmät mineraaliesiintymät ovat perusmetalleja, jalometalleja, volframia ja tinaa, sekä kromia, nikkeliä, kobolttia, platinaa ja koristekiviä. Etelässä esiintyy vulkaanista kiveä ja ei-metallisista resursseista esimerkiksi kalkkikiveä. Siellä sijaitsee myös yksi Euroopan suurimmista kuparikaivoksista (Neves-Corvo). Portugalissa on myös merkittäviä uraaniesiintymiä, ja uraanirikastetta tuotettiin paljon vuosina 1950 - 1990.

Vuodesta 1994 noin 0,5% Portugalin BKT:sta on tullut mineraalien tuotannosta. Mineraalien viennistä kuparirikasteet kattoivat vuonna 2017 suurimman osuuden, 30%, ja marmori ja kalkkikivi 25%. Kaivostoimintaa valvova viranomainen Portugalissa on energia- ja geologiavirasto DGEG, ja sille myös jätetään hakemukset koskien mineraalivarantojen etsintää ja hyödyntämistä. DGEG:n mukaan vuonna 2017 Portugalin kaivannaisteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 1073 miljoonaa euroa, viennin arvo 899 miljoonaa euroa, ja ala työllisti 10 541 henkeä.

 

Hylättyjä kaivosalueita alettu kunnostaa

Portugalissa kaivossektorin lainsäädäntö on uusittu vuonna 1990. Tätä ennen ei ollut olemassa laillista velvoitetta kaivostyömaiden kunnostamisesta, ja hylätyistä kaivoksista on edelleen ympäristövaikutuksia. Valtionomisteinen kaivosyhtiö EDM on nyt vastuussa vanhojen, enimmäkseen uraanikaivosten ekologisesta kunnostamisesta. Vuodesta 2007 lähtien puolet nyt operoivien kaivosyhtiöiden maksamista rojalteista on mennyt EDM:lle kaivosten kunnostukseen. Lisäksi energiavaltionsihteerin mukaan (Público 24.11.2018) Portugali saa tulevassa EU:n pitkän aikavälin budjetissa 130 miljoonaa euroa määrärahoja vanhojen kivilouhosten kunnostamiseen.

 

Kaivostoiminnan kehittäminen hallituksen tavoitteena

Mineraaliresurssien kasvavan merkityksen vuoksi vuonna 2012 Portugalin hallitus lanseerasi kansallisen strategian koskien geologisia- ja mineraaliresursseja, jonka tarkoituksena on resurssien parempi tunnistaminen, hyödyntäminen ja suojeleminen. Ensimmäisiä askelia strategian toteuttamiseksi oli uuden geologisia resursseja koskevan lain ehdotuksen hyväksyminen vuonna 2015. Se sisältää toimia kaivossektorin dynaamisuuden, kilpailukyvyn ja ympäristövastuun kohentamiseksi, mutta tästä laista ei kuitenkaan ole vielä tehty tarkempia säädöksiä. Strategian toteuttamisen hengessä on perustettu myös yksityisistä toimijoista ja yliopistoista koostuva Portugal Mineral Resources Cluster -verkosto.

Päivälehti Público uutisoi 12.11.2018, että strategian implementointi on ollut takkuilevaa. Hallituksen suunnitelmissa on esimerkiksi maan litiumesiintymien ja Jalesin kultakaivoksen toiminnan julkiset kilpailutukset, jotka ovat ensimmäiset lajiaan kaivossektorilla. Näitä on kuitenkin lykätty useaan otteeseen, eikä aikataulusta ole vieläkään varmuutta. Myöskään vuonna 2016 suunniteltua geologisten resurssien rahastoa (FRG) ei ole saatu laitettua käytäntöön, vaikka se mainittiin vuoden 2017 valtion budjettiraporteissa, ja sille oli varattu 22 miljoonaa euroa viidelle vuodelle. Energiavaltiosihteerin mukaan rahasto toteutetaan käytännössä, kun geologisten resurssien lain yksityiskohdat julkaistaan.

Viikkolehti Visãon 12.9.2017 julkaistun jutun mukaan vuosien varrella kymmenet toimilupahakemukset eivät ole johtaneet mihinkään, sillä Portugaliin ei ole avattu uutta kaivosta 30 vuoteen. Ilman kapasiteettia houkutella suuria sektorin pelaajia, Portugali on tukeutunut pienempiin junior-yhtiöihin. Tästä on seurannut monia ongelmia, kuten sirpaleisia tai maantieteellisesti pienen koon sopimuksia, peruttuja toimilupia, huonoa sopimista lisensseistä yhtiöiden kesken ja sopimusrikkomuksia. Juuri Jalesin kaivoksen toimilupasopimus portugalilais-kanadalaisen Almada Miningin kanssa jouduttiin lopettamaan pitkällisten vaikeuksien ja pääosakkaan konkurssin jälkeen.

Myös kaivostoiminnan säännösten noudattamisessa ja valvonnassa on ollut edelleen puutteita. Públicon (3.12.2018) mukaan Monchiquen kunta on määrännyt alueellaan sijaitsevan ympäristö- ja meluhaittaa aiheuttaneen syeniittilouhoksen toiminnan keskeytettäväksi, mutta päätöstä ei ole noudatettu. Borban kaupungissa marmorilouhoksen lähellä menehtyi kaksi henkeä tien romahdettua. Turvallisuusmääräyksiä ei oltu noudatettu, eikä kaivoksesta viranomaisille tehtyihin valituksiin reagoitu. Tutkijan mukaan kaivosten valvonta ei ole riittävää, ja LNEG:llä (kansallinen energia- ja geologialaboratorio) on aina vain vähemmän resursseja.

 

Sähköautomarkkinoilta vetoa litiumbuumiin

Portugali on kymmenen suurimman litiumtuottajan joukossa (USGS:in datan mukaan vuonna 2014 kuudenneksi suurin). Litiumia tuotetaan ja myydään raakamalmeina ja rikasteina, sillä Portugalista puuttuu toistaiseksi jalostuskapasiteettia. Litiumia esiintyy Portugalissa enimmäkseen spodumeenin muodossa, ja esiintymät ovat keskittyneet maan Keski- ja Pohjoisosiin. Vuonna 2016 Portugalin litiumvarantojen on arvioitu olevan 60 miljoonaa tonnia.

Pyynnöt koskien litiummineraaliesiintymien etsimistä ja hyödyntämistä ovat kasvaneet myös Portugalissa. Pelkästään vuonna 2016 hallitukselle oli tehty 30 toimilupahakemusta, ja 5.3.2018 energiavaltiosihteeri kertoi hakemuksia tulleen 41, mutta niihin ei olla vastattu. Vuonna 2016 hallitus perusti työryhmän litiumin tuottamisen ja jalostamisen mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Työryhmän raportissa identifioitiin yhdeksän aluetta, joissa on huomattavia litiummineraaliesiintymiä. Raportin mukaan Portugalin litiumesiintymissä olisi potentiaalia litiumyhdisteteollisuudelle sähköautojen akuissakin käytettävien korkeapitoisten litiumrikasteiden tuottamiseen. Työryhmässä olivat valtion tahojen lisäksi mukana myös kaivosteollisuuden alan järjestöt ASSIMAGRA ja ANIET.

Tammikuussa 2018 Portugalin hallitus hyväksyi litiumtyöryhmän kehitysehdotukset huomioon ottavan kansallisen litiumstrategian, jonka yhtenä toimintalinjana on järjestää kansainvälinen julkinen kilpailutus kaikista litiumesiintymien toimiluvista. Kilpailuun kuuluvat yhdeksän aluetta, joista kilpailijat voivat hakea joko yhtä tai kaikkia. Aikaisemmin mineraalien etsintää ja hyödyntämistä koskevat pyynnöt on yleensä hyväksytty, mikäli ne ovat täyttäneet lain asettamat edellytykset. Tiukempien kilpailutusprosessin lisäksi asetetaan ehdoksi, että kilpailuun osallistujat arvioivat mahdollisuutta rakentaa Portugaliin kaksi teknistä yksikköä, joka voisi johtaa laajempiin yksityisiin sijoituksiin esimerkiksi litiumakkujen ja metalliteollisuuden tuotantoyksiköihin.

Energiavaltiosihteeri kertoi 6.2.2019 antamassaan haastattelussa hallituksen tekevän töitä, jotta kilpailutus saataisiin toteutettua vielä tänä vuonna. Hallitus on kiinnostunut suuren mittakaavan projekteista, jotka sisältävät koko arvoketjun litiumkarbonaatin tuottamiseen saakka. Myös ympäristökriteerit painavat arvioinnissa. Hän sanoi valtion valvonnan lisäämiseksi tarjouspyyntöasiakirjoihin asetettavan ehdoksi vuosittaisen valmiussuunnitelman toimittaminen ympäristöviranomaisille. Käynnissä olevat yksittäiset projektit Boticasissa, jossa britannialainen Savannah on ilmoittanut löytäneensä Länsi-Euroopan suurimman spodumeeniesiintymän, ja Montalegressa, jossa suunnitelman mukaan portugalilainen Lusorecursos alkaa tuottaa haluttua litiumhydroksidia vuonna 2022, jäävät tarjouskilpailun ulkopuolelle. Público uutisoi 2.4.2019 australialaisen jättiyhtiö Fortescuen lähtevän mukaan Portugalin litiumkilpailuun.

 

Merenpohjan mineraaliresurssit Portugalin kiikarissa

Portugalin suunnitelmissa on tuplata hallitsemansa mannerjalustan pinta-ala. Hakemus Portugalin mannerjalustan laajentamisesta yli 200 meripeninkulmaan rannikolta on jätetty YK:n mannejalustoista vastaavalle komissiolle vuonna 2009. Mikäli ehdotus hyväksyttäisiin, kasvaisi Portugalin territorio 2,1 miljoonaa km2. Mannerjalustan laajennus ei takaisi Portugalille oikeutta laajempiin kalastusalueisiin, vaan ainoastaan merenpohjan resurssien hyödyntämiseen. Ehdotus otettiin YK:ssa käsittelyyn vuonna 2017, eikä siitä vielä ole tullut päästöstä.

Muualla merenpohjasta on löytynyt esimerkiksi älypuhelimissakin tarvittavia harvinaisia maametalleja (rare earths elements). Mannerjalustan laajennukseen sisältyvän alueen merenpohjan resursseja ei vielä täysin tunneta, mutta Portugalin mannerjalustan laajennuksesta vastaavan toimielimen (EMEPC) mukaan alueella on eläviä ja ei-eläviä luonnonvaroja. Elävät luonnonvarat ovat organismeja, jotka ovat kosketuksissa pysyvästi pohjaan ja/tai maaperään, kuten sienieläimet ja korallit. Elottomia luonnonvaroja ovat mineraalit, jotka sisältä kultaa, mangaania, kobolttia, titaania, harvinaisia maametalleja, telluuria, platina-ryhmän metalleja, nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Sen sijaan öljyvarantoja uudelta hallintoalueelta EMEPC:in mukaan ei luultavasti löytyisi. Portugali painottaa merenpohjan resurssien etsinnässä kestävyyttä, ja meriympäristön suojelemista.