Olemme samaa perhettä

"Partir c´est mourir un peu - varsinkin, kun lähtee maasta, josta pitää paljon. Lähes neljä vuotta Portugalissa on lentänyt siivillä. " Suurlähettiläs Tarja Laitiaisen jäähyväisartikkeli päivälehti Diário de Notíciasissa 24.7.2020.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi päättyi joulukuussa 2019 Portugalin presidentin Marcelo Rebelo de Sousan isännöimiin illallisiin. Kuva: Rui Ochoa/Presidência da República.

Artikkeli julkaistiin päivälehti Diário de Notíciasissa 24.7.2020

Diplomaatin tehtävänkuvaan kuuluu halu oppia. Maata, maanosaa, kieltä ja kulttuuria vaihdetaan kolmen-neljän vuoden välein. Laskeskelin juuri muuttaneeni työn vuoksi 16 kertaa, näistä enemmistö on ollut muuttoja maanosasta toiseen. Matkan varrella olen saanut tutustua rakkaan maapallomme eri kolkkiin, latinalaisen Amerikan tunnerikkaasta ja spontaanista toimintaympäristöstä Itä-Aasian kodifioituun ja hierarkiseen kulttuuriin, ja toimia suurlähettiläänä sekä maailman vauraimmassa että kaikkein köyhimmässä maassa.

Tulin innoissani neljännelle suurlähettiläspostilleni Portugaliin, koska en tuntenut maata hyvin ja luulin oppivani kielen helposti. Maa ja ihmiset olivatkin niin mukavia kuin muistin, mutta kielen osalta pettymykseni oli suuri, se vaati suuremman ponnistuksen kuin olin odottanut. Vuoden jaksoin opiskella, sitten olin saavuttanut tason, jolla ymmärsin 96% Portugalin poliitikkojen puheesta kuunnellessani radiouutisia. Ja päätin ryhtyä puhumaan välittämättä virheistäni. Ontuvakin kielitaito on ollut iloksi varsinkin lukuisilla vapaa-ajan matkoillani eri puolille Portugalia.

Monsanto, suurten kivilohkareiden hallitsema kylä, jossa ihmiset ovat sopeutuneet niihin eikä päinvastoin, pehmeän pimeä kesäyö päivän polttavan auringonpaahteen jälkeen, kiinnostavia keskusteluita EUn SummerCempin uskomattoman fiksujen nuorten portugalilaisten osanottajien kanssa. Upea klassisen musiikin konsertti Marvãossa tasavallan presidentin ja kollegoiden seurassa. Maistuva ateria perinteisessä ravintolassa tuhdin punaviinin kera viileänä talvi-iltana puolityhjässä Monsaraz´ssa, kotkan pesässä, rauhassa hiljaisuudesta nauttien. Paikallisten amatöörien tulkitsemaa fadoa Gracassa pikkuruisessa paikassa, johon turistit eivät vielä ole löytäneet tietään. Kävelyt jylhän kauniilla rannoilla Costa Vicentinalla, jonka toivoisin säilyvän suojeltuna.

Näitä muistoja ja monia muita tulen kantamaan sydämessäni loppuelämäni.

EU-politiikkaa ja taloussuhteita

Kaudelleni osui ilokseni kaksi merkittävää vuotta, 2017, jolloin itsenäinen Suomi täytti 100 vuotta, ja 2019, kun Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana, tehtävä, jonka Portugali ottaa hoitaakseen ensi vuoden alussa. Molemmat tapahtumarikkaat ja työntäyteiset vuodet jättivät hienot muistot. Yhteistyö niin presidentin, pääministerin ja useiden hänen hallituksensa ministerien, kuten myös Lissabonin kaupunginjohtajan kanssa oli erinomaista. Olemme samaa perhettä, yhdessä olemme vahvempia.

En voi ottaa kunniaa itselleni siitä, että suomalaisyritysten läsnäolo Portugalissa on voimistunut, kiitos siitä kuuluu yrityksille. Rehellisyyden nimessä todettakoon, että joskus byrokratian kiemurat ovat harmittavasti hidastaneet joidenkin hankkeiden etenemistä.

Nokia työllistää tänään Portugalissa yli 2000 korkeasti koulutettua henkilöä. Vuonna 2018 Suomen ja Portugalin pääministerit avaisvat yrityksen innovaatiokeskuksen Amadorassa. Viimeisimpänä Nokia julkisti vuonna 2019 perustavansa IT huippuyksikön toimitiloihinsa

Valmet on toiminut Ovarissa pitkään ja kasvattanut tuotantoaan ja R&D toimintoja, viimeksi uudella investoinnilla tänä keväänä, samalla kun suomalaisyritys kantoi kortensa kekoon ryhtymällä valmistamaan  kasvomaskeja koronapandemiaan vastaamiseksi. Suurin suomalainen green field investointi, suomalaisen perheyritys Ponkoksen Ombria Resort, on viimein saanut rakennustoiminnan hyvään vauhtiin ja tyällistää satoja työntekijöitä Loulén seudulla Algarvessa.

Vuoden 2017 metsäpalot Keski-Portugalissa oli minulle järkyttävä kokemus, kuolonuhrit ja karrelle palaneet maisemat ovat piirtyneet mieleeni. Toivon, että yhteistyömme metsäsektorilla konkretisoituu jatkossa ja täten osaltaan edesauttaa pyrkimystä metsäpalojen hallitsemiseen.

Lissabon

Lissabon, näiden viime vuosien kotikaupunkini. En ole tavannut ketään, jonka mielestä sen keskustan calcadat ja kapeat vanhat kadut eivät olisi viehättäviä. Kaupunki on muuttunut valtavasti näinä vuosina ja sen suosio matkustuskohteena on noussut niin, että jopa minä, pitkäaikainen vierailija, rupesin karttamaan pahimpia tungosalueita.

Matkailijoille suunnattu tarjonta on monipuolistunut valtavasti. Jossain vaiheessa sanoin kaupunginjohtaja Medinalle - ainoastaan puolileikilläni - että ainoa mikä Lissabonista puuttuu on suomalainen sauna Tejon rannalla. Kotikaupunkini Helsinki on viime vuosina kehittänyt saunakulttuuria kaupungin keskustan rannoilla. Itämeressä voi uida, uima-altaita voi rakentaa veden päälle kellumaan, ja mikä sen mukavampaa kuin päästä kylmästä vedestä saunaan lämmittelemään. Ehkä tämä idea vielä jokin päivä toteutuu. Nyt kun delfiinitkin ovat löytäneet tiensä takaisin ponte 25 de abrilin alle voisin kuvitella, että niin lissabonilaiset kuin matkailijatkin nauttisivat mielellään Tejon lempeistä laineista niiden seurassa.

Suomalaiset ovat löytäneet Portugalin, mutta portugalilaiset eivät vielä ole löytäneet Suomea

Madeira on ollut suomalaisten suosikkimatkakohde ryhmämatkojen alkutaipaleelta alkaen, ja sen suosio jatkuu. Algarvessa toimii suomalaisten yhdistys, jossa on satoja jäseniä. Portugalilaiset punaviinit ovat löytäneet tiensä Suomeen, mutta laadukasta oliiviöljyä, Fundãon kirsikoita ja portugalilaisia matkailijoita toivoisin näkeväni Suomessa useammin. Kun paahtava helle täällä tuntuu liialliselta on Suomen vehreä, valoisa ja mukavan lämmin – tai viileä – kesä miellyttävä vaihtoehto. Harva portugalilainen on tutustunut rentouttavaan saunaan tai savustamalla valmistettuun vastapyydettyyn kalaan, mutta he, jotka ovat näitä kokemuksia rikkaampia ovat valtaosin erittäin tyytyväisiä. 

Kun nyt palaan synnyinkaupunkiini Helsinkiin toivon, että tapaamme siellä. Até breve!