Atlantin ja Arktisen alueen turvallisuus

Portugalin kansallisen turvallisuusinstituutin sekä Ruotsin, Suomen ja Norjan suurlähetystöjen yhteinen seminaari arktisista ja atlanttisista turvallisuushaasteista.

Ruotsin, Suomen ja Norjan suurlähetystöt järjestivät 6.6.2025 yhteistyössä Portugalin puolustusinstituutti IDN:n (Instituto da Defesa Nacional) kanssa turvallisuusaiheisen seminaarin.

Keskeisinä teemoina olivat transatlanttiset suhteet ja globaali turvallisuus. Puhujat toivat esiin EU:n, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välisiä jännitteitä, sekä pohjoismaisia että portugalilaisia näkökulmia puolustukseen ja yhteistyöhön.

Paneelikeskusteluun osallistuivat panelisteina Ruotsin ulkoministeriön arktisten asioiden suurlähettiläs Axel Wernhoff, Suomen ulkoministeriön politiikkasuunnittelun suurlähettiläs Klaus Korhonen, tutkijana  puolustusinstituutissa ja Oslon rauhantutkimusinstituutissa toimiva Bruno Oliveira Martins sekä moderaattorina Portugalin ulkoministeriön erityissuurlähettiläs Sahel-alueelle José Costa Pereira.

Tilaisuudessa esiintyivät puhujina myös tutkija Portugalin kansainvälisten suhteiden instituutista (IPRI-NOVA) Filipe Santos Costa sekä António Martins da Costa, energiayhtiö EDP:n johtoryhmän neuvonantaja.

Transatlanttinen suhde, energia ja geotalous

EU:n ja Yhdysvaltojen välisen suhteen merkitystä korostettiin. Kauppa näiden blokkien välillä on noin 60 % suurempaa kuin Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, ja ne ovat toistensa tärkeimpiä markkinoita öljylle ja maakaasulle. Lisäksi lähes puolet Euroopan datasta virtaa Atlantin yli, ja datakaapelit näiden alueiden välillä ovat kaksinkertaiset Tyynenmeren vastaaviin verrattuna.

Painotettiin tarvetta siirtyä pois fossiilisista polttoaineista muun muassa logististen haasteiden vuoksi. Myös energialähteiden monipuolistamisen tärkeyttä korostettiin, Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi tarvetta vielä selkeämmin esille. Nyt tarvitaan toimia.

Ilmastonmuutoksen seurauksena avautuvat arktiset merireitit voivat luoda uusia sujuvampia kauppareittejä sekä geopoliittisia jännitteitä. Tässä yhteydessä on syytä tarkkailla Kiinan, Venäjän ja Pohjoismaiden välisiä suhteita.

Turvallisuusympäristön muutos ja puolustuksen rooli

Paneelikeskustelussa korostettiin turvallisuuspoliittisen maiseman muutosta. Jännitteitä lisäävät muun muassa Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys, Itämeren strateginen merkitys Venäjälle, NATOn läheisyys Murmanskin sotilastukikohtaan sekä Venäjän oletettu pyrkimys asemoitua uudelleen Ukrainan sodan jälkeen.

Puolustusmenojen kasvattamista NATO-maissa 2 %:sta 5 %:iin perusteltiin myös sillä, että uudelleenaseistautuminen on osa liittouman vahvistamista, ei sodan valmistelua.

Kyberturvallisuuden kasvava rooli tunnistettiin. Kyberhyökkäyksiin vastaaminen perinteisin keinoin on haastavaa, mutta ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvät kustannukset ovat suhteellisen pienet.

Alueelliset näkökulmat ja EU:n rooli

Seminaarissa tuotiin esiin maiden turvallisuustilanteiden erot: esimerkiksi Norjassa keskustellaan jo selviytymispakkauksista ja venäläisistä vakoojista yliopistoissa, kun taas Portugalissa turvallisuus ei ole samalla tavoin julkisessa keskustelussa. Tarvitaan yhteistä tilannekuva-arviointia ja erilaisiin turvallisuushaasteisiin vastaamista saman allianssin sisällä. NATOn lisäksi EU:lla on kasvava rooli puolustuksessa ja Ukraina tulisi tulevaisuudessa ottaa huomioon molempien jäsenyyskeskusteluissa. Tavoitteena tulee olla, että sota on Venäjälle aina "huonoin mahdollinen vaihtoehto".