Ajankohtaista

Puolan hallitus pyrkii valmistavan teollisuuden keskittymästä CEE-alueen innovaatiojohtajaksi. Puolan vahvuutena ovat kansainvälisten yritysten TKI-keskukset sekä niissä tehdyt tutkimus- ja teknologiainnovaatiot, joita Puola tukee yrityksille myönnettävien verohelpotusten kautta. Kansallisesti määritellyt erikoistumisalueet ohjaavat Puolan innovaatioekosysteemin rakentumista. Innovaatioekosysteemin kehittymistä tukee Puolan korkeakoulutettu väestö, mutta haasteena on osaajien maastamuutto ja kasvava työvoimapula.

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Puola selvisi pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurion niin BKT:n kuin työllisyyden osalta. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen, pääroolissa olivat pienet ja keskisuuret yritykset ja työllisyyden turvaaminen.

EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan Puolan talouskasvuksi ennustetaan 4,3% vuodelle 2021. Kasvua siivittävät varsinkin EU-rahoitteiset investoinnit, sillä Puola tulee samaan yksistään EU:n elvytyspaketista 22 miljardia € vuosina 2021-2023. Elvytyspaketin investointien odotetaan kohdentuvan erityisesti terveydenhuoltoon sekä vihreään siirtymään. Puola suunnittelee merkittäviä investointeja mm. tuulivoimapuistoihin ja ydinenergiaan. Em. sektoreiden ohella markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, meriteollisuus ja logistiikka, teollinen valmistus, e-commerce sekä akkuteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijannin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman.

Puolan talouden ennakoidaan supistuvan 4%:a tänä vuonna, mutta maan talous näyttäisi selviävän pandemian seurauksista muita EU-maita vähemmin vaurioin. Tämä johtuu mm. Puolan talouden monipuolisesta rakenteesta, omasta valuutasta ja julkisen talouden vahvasta tilanteesta. Hallitus on ilmoittanut noin 80mrd euron suuruisesta tukipaketista maan talouden piristämiseen. Yritykset ovat käynnistäneet toukokuussa liiketoimintojaan hallituksen alettua asteittain purkamaan rajoituksia.

Puolan BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 3,6% vauhdilla. Julkiset investoinnit ja yksityinen kulutus vauhdittavat talouskasvua. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat erityisesti työvoimapula, jota on paikattu avaamalla työmarkkinat ukrainalaisille työntekijöille. Hallituksen tulonsiirrot kohentavat kotitalouksien ostovoimaa.

Puolan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 4,2% kuluvana vuonna. Talouskasvun moottoreina toimivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kuluttajien luottamus talouteen on korkealla johtuen valtion tulonsiirroista kotitalouksille, alhaisesta työttömyysasteesta ja palkkojen nopeasta kasvusta. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat työvoimapula ja maailmantalouden epävarmuus.

Puola tulee saamaan EU:n rakennerahoja 82,5 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tämä on euromäärissä mitattuna selkeästi eniten EU:n jäsenmaista, ja summa vastaa lähes viidennestä kaikista EU:n jakamista rakennerahoista. Todellisuudessa jaettavien tukien määrä tulee ylittämään 100 miljardia euroa, kun valtion osuus luetaan mukaan. Puola oli yksi harvoista EU-maista, jonka rahoitus kasvoi edellisestä, vuosien 2007–2013 EU-tukiperiodista.

Puolan hallitus on aktiivisesti tuonut esille innovaatioiden tärkeyden talouden kehittämisessä kohti korkeaan teknologiaan perustuvaa taloutta. Osana Morawieckin suunnitelmaa PiS-hallitus suunnittelee arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista, missä nykyisen kolmen (5,8 ja 23 %) sijaan olisi vain kaksi (5 ja 20 %) arvonlisäverokantaa sekä pk-yritysten verokannan laskemista nykyisestä 19 prosentista 15 prosenttiin.