Ajankohtaista

EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan Puolan talouskasvuksi ennustetaan 4,3% vuodelle 2021. Kasvua siivittävät varsinkin EU-rahoitteiset investoinnit, sillä Puola tulee samaan yksistään EU:n elvytyspaketista 22 miljardia € vuosina 2021-2023. Elvytyspaketin investointien odotetaan kohdentuvan erityisesti terveydenhuoltoon sekä vihreään siirtymään. Puola suunnittelee merkittäviä investointeja mm. tuulivoimapuistoihin ja ydinenergiaan. Em. sektoreiden ohella markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, meriteollisuus ja logistiikka, teollinen valmistus, e-commerce sekä akkuteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijannin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman.

Puolan talouden ennakoidaan supistuvan 4%:a tänä vuonna, mutta maan talous näyttäisi selviävän pandemian seurauksista muita EU-maita vähemmin vaurioin. Tämä johtuu mm. Puolan talouden monipuolisesta rakenteesta, omasta valuutasta ja julkisen talouden vahvasta tilanteesta. Hallitus on ilmoittanut noin 80mrd euron suuruisesta tukipaketista maan talouden piristämiseen. Yritykset ovat käynnistäneet toukokuussa liiketoimintojaan hallituksen alettua asteittain purkamaan rajoituksia.

Puolan BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 3,6% vauhdilla. Julkiset investoinnit ja yksityinen kulutus vauhdittavat talouskasvua. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat erityisesti työvoimapula, jota on paikattu avaamalla työmarkkinat ukrainalaisille työntekijöille. Hallituksen tulonsiirrot kohentavat kotitalouksien ostovoimaa.

Puolan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 4,2% kuluvana vuonna. Talouskasvun moottoreina toimivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kuluttajien luottamus talouteen on korkealla johtuen valtion tulonsiirroista kotitalouksille, alhaisesta työttömyysasteesta ja palkkojen nopeasta kasvusta. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat työvoimapula ja maailmantalouden epävarmuus.

Puola tulee saamaan EU:n rakennerahoja 82,5 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tämä on euromäärissä mitattuna selkeästi eniten EU:n jäsenmaista, ja summa vastaa lähes viidennestä kaikista EU:n jakamista rakennerahoista. Todellisuudessa jaettavien tukien määrä tulee ylittämään 100 miljardia euroa, kun valtion osuus luetaan mukaan. Puola oli yksi harvoista EU-maista, jonka rahoitus kasvoi edellisestä, vuosien 2007–2013 EU-tukiperiodista.

Puolan hallitus on aktiivisesti tuonut esille innovaatioiden tärkeyden talouden kehittämisessä kohti korkeaan teknologiaan perustuvaa taloutta. Osana Morawieckin suunnitelmaa PiS-hallitus suunnittelee arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista, missä nykyisen kolmen (5,8 ja 23 %) sijaan olisi vain kaksi (5 ja 20 %) arvonlisäverokantaa sekä pk-yritysten verokannan laskemista nykyisestä 19 prosentista 15 prosenttiin.

Konservatiivipuolue PiS (Laki ja Oikeudenmukaisuus) voitti lokakuussa 2015 järjestetyt vaalit ja sai enemmistön parlamentti Sejmissä ensimmäisenä puolueena nyky-Puolan 25-vuotisen historian aikana. Pääministeri Beata Szydlon hallitusohjelma painottuu talous- ja sosiaalipoliittisiin teemoihin. Lapsiperheiden ja köyhien asemaa halutaan parantaa ja innovatiiviset pk-yritykset nähdään Puolan tulevaisuuden tukipilareina.

Loistavan sijainnin omaava Krakova ja Małopolskien lääni tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Yhdellä Puolan nopeimmin kasvavista talousalueista on kysyntää suomalaiselle osaamiselle erityisesti cleantechin, kaukolämmön ja energiatehokkaiden ratkaisujen alalla sekä jätteenkäsittelyssä.

PiS-puolue (Laki ja Oikeudenmukaisuus) teki ennen vaaleja mittavia taloudellisia lupauksia, jotka on tarkoitus rahoittaa uusilla pankki- ja vähittäiskauppaveroilla. Talousuudistuksia on kritisoitu liiallisesta optimistisuudesta ja suuntautumisesta ulkomaalaisia yrityksiä vastaan. Viime kevään presidentinvaaleista alkanut PiS-puolueen valtakausi Puolan politiikassa on näkynyt negatiivisesti Varsovan pörssissä.

Puola on aina ollut toista maata. Niin myös talouskriisin suhteen: ainoana EU-maana se vältti taantuman vuonna 2009. Kaukana ovat ajat, jolloin puolalainen hampurilainen oli lihakortti kahden leipäkortin välissä.