Ajankohtaista

Puola on Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi vuodelle 2024 ennustetaan 2,5 – 3 %. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat edelleen korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Joulukuussa 2023 on aloittanut uusi, aiempaa EU-myönteisempi ja liberaalimpi hallitus.

Puolan talous toipui kohtuullisesti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5 %). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan vain 0,7 % vuodelle 2023. Markkina-mah¬dollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.

Puolan ensi vuoden budjetti lähes 15 mrd. € alijäämäinen. Puolustusmenoja kasvatetaan, terveydenhuoltoon lisätään rahaa, opettajien palkkoja korotetaan ja sosiaalitukiin luvataan rahojen riittävän. Inflaatio loka-marraskuussa yli 17 %. Valtio on lanseerannut erilaisia tukia kansalaisten talouden pönkittämiseen. Inflaationvastainen paketti päättyy vuoden lopussa, ja mm. energian ja polttoaineiden arvonlisävero nousee normaalille tasolle. Pankkisektorilla ongelmia. Yhtenä syynä hallituksen lanseeraama asuntolainojen lyhennysvapaa. Asuntolainahakemusten määrä pudonnut yli 70 %. Zlotyn kurssi heikentynyt. Puola ja komissio näyttivät jo pääsevän sopuun oikeusjärjestelmää koskevista muutoksista, joilla Puola voi saada elvytysrahoituksen. Ensimmäinen lakimuutosten käsittely peruuntui ja siirtyi tammikuulle 2023.

Puolan talous toipui nopeasti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5%). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan 5,2% vuodelle 2022. Talouskasvua siivittävät yksityisen kulutuksen kasvun lisäksi erityisesti investoinnit vihreään siirtymään sekä terveyden-huoltoon. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoimapula sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on myös tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.

Puolan hallitus pyrkii valmistavan teollisuuden keskittymästä CEE-alueen innovaatiojohtajaksi. Puolan vahvuutena ovat kansainvälisten yritysten TKI-keskukset sekä niissä tehdyt tutkimus- ja teknologiainnovaatiot, joita Puola tukee yrityksille myönnettävien verohelpotusten kautta. Kansallisesti määritellyt erikoistumisalueet ohjaavat Puolan innovaatioekosysteemin rakentumista. Innovaatioekosysteemin kehittymistä tukee Puolan korkeakoulutettu väestö, mutta haasteena on osaajien maastamuutto ja kasvava työvoimapula.

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Puola selvisi pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurion niin BKT:n kuin työllisyyden osalta. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen, pääroolissa olivat pienet ja keskisuuret yritykset ja työllisyyden turvaaminen.

EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan Puolan talouskasvuksi ennustetaan 4,3% vuodelle 2021. Kasvua siivittävät varsinkin EU-rahoitteiset investoinnit, sillä Puola tulee samaan yksistään EU:n elvytyspaketista 22 miljardia € vuosina 2021-2023. Elvytyspaketin investointien odotetaan kohdentuvan erityisesti terveydenhuoltoon sekä vihreään siirtymään. Puola suunnittelee merkittäviä investointeja mm. tuulivoimapuistoihin ja ydinenergiaan. Em. sektoreiden ohella markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, meriteollisuus ja logistiikka, teollinen valmistus, e-commerce sekä akkuteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijannin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman.

Puolan talouden ennakoidaan supistuvan 4%:a tänä vuonna, mutta maan talous näyttäisi selviävän pandemian seurauksista muita EU-maita vähemmin vaurioin. Tämä johtuu mm. Puolan talouden monipuolisesta rakenteesta, omasta valuutasta ja julkisen talouden vahvasta tilanteesta. Hallitus on ilmoittanut noin 80mrd euron suuruisesta tukipaketista maan talouden piristämiseen. Yritykset ovat käynnistäneet toukokuussa liiketoimintojaan hallituksen alettua asteittain purkamaan rajoituksia.