Verkkokauppa etsii uutta potkua

Kiasma/ Steven Hall (c) Stadt Helsinki Suomalaiset asioivat kaksi kertaa ahkerammin ulkomaisissa nettikaupoissa kuin EU-kansalaiset keskimäärin Kuva: Helsingin kaupunki

Suomalaiset ovat ahkeria ja pelottomia verkko-ostajia, mutta kotimaisten nettikauppojen vetovoimaa ulkomailla heikentävät sivujen vieras kieli ja tuotteiden pitkät kuljetusetäisyydet, jotka näkyvät korkeina kuljetuskustannuksina. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä koskevasta raportista.

Euroopan komissio haluaa kaksinkertaistaa verkkobisneksen osuuden vähittäiskaupasta. Se vaatii toimivia sivustoja, turvallisia yhteyksiä ja kuluttajien luottamusta. Verkkokaupan osuus EU:n vähittäiskaupasta on vain 3,4 prosenttia. Komissio hyväksyi tammikuussa digitaalistrategiansa mukaisen vihreän kirjan, jolla pyritään sujuvoittamaan digikauppaa.

Ulkomaisia kauppoja ei pelätä

Suomalaiset asioivat kaksi kertaa ahkerammin ulkomaisissa nettikaupoissa kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Rajat ylittävään verkkoshoppailuun rohkaisevat TEM:in kaupallisen neuvoksen Antti Eskolan mukaan myös kotimaisilta sivuilta saadut myönteiset kokemukset ja kielitaito. Myös tietoturvan on oltava kunnossa, ja sivustojen rullattava mallikkaasti.

"Suomalaisille ei ole ongelma käydä muiden maiden verkkosivuilla, koska moni osaa hyvin englantia", Eskola arvioi.

Pelkät suomenkieliset sivut taas karkottavat tehokkaasti pois kieltä osaamattoman ostajakandidaatin. Eskola onkin sitä mieltä, että pienenkin yrityksen kannattaisi heti perustaa kansainvälinen, englanninkielinen sivusto, jos se mielii muualle kuin kotimaan markkinoille.

Digitaalisten sisältöjen kuten musiikin, pelien ja ohjelmistojen jakeluun eivät kielimuurit ja maantieteellinen etäisyys vaikuta, Eskola muistuttaa. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vaaditaankin, että suomalaisen peliteollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä erityistä huolta.

Designkauppa panostaa vientiin

Suomalaisyrityksistä 39 prosenttia tarjoaa tuotteitaan verkossa, mutta vain kahdeksan prosenttia käy kauppaa vähintään yhteen EU-valtioon. Se on kolme kertaa vähemmän kuin EU-alueen firmoilla keskimäärin.

Designtuotteita myyvä Finnish Design Shop (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)on poikkeus. Sen myynnistä noin 40 prosenttia menee vientiin, erityisesti Saksaan, Hollantiin, Britanniaan ja Italiaan.

"Design kiinnostaa tällä hetkellä paljon. Ihan varmasti Helsingin muotoilupääkaupunkivuosi on lisännyt suomalaisen muotoilun näkyvyyttä", toimitusjohtaja Teemu Kiiski sanoo.
 


Finnish Design Shop Finnish Design Shop tarjoaa laadukkaita suomalaisia designtuotteita kätevästi netin kautta. Kuva: Finnish Design Shop (screenshot)

Muotoilutuotteiden kauppias yrittää lisätä rajat ylittävää kauppaa maakohtaisesti profiloiduilla sivuilla ja paremmilla palautusehdoilla.

Finnish Design Shopilla on neljä domainia eli verkkotunnusta: .fi-, .com-, .it- (Italia) ja .us-päätteet (USA). Jos esimerkiksi itävaltalainen designin ystävä menee finnishdesignshop.com-sivulle, ruutuun aukeaa automaattisesti ikkuna. Siitä voi valita oman kotimaansa sivuston, joka on englanninkielinen. Profiloinnilla haetaan Teemu Kiisken mukaan käyttäjäystävällisyyttä.

Finnish Design Shop myös tarjoaa Suomen lain mukaisen, eurooppalaisittain pitkän 14 päivän maksuttoman palautusajan kaikkialle Euroopan unioniin.

"Meillä on kylläkin hirveän pieni palautusprosentti. Designtuotteita ostavat tietävät yleensä tarkkaan, mitä tilaavat", Kiiski sanoo.

Pitempi suomenkielinen versio artikkelista on julkaistu Europa-lehdessä:
http://www.europalehti.fi/2012/02/verkkokauppa-etsii-uutta-potkua/(Linkki toiselle web-sivustolle.)