Sveitsin ja Puolan taloussuhteissa meneillään ”kuuma kausi”

Puolan Nato- ja EU-jäsenyys ovat syventäneet maan suhteita Sveitsiin sekä poliittisesti että taloudellisesti. Sveitsiläiset yritykset ovat investoineet Puolaan arviolta kuusi miljardia frangia ja mediassa puhutaankin jopa eräänlaisesta sveitsiläisestä exodus-ilmiöstä, joka suuntautuu Itä-Eurooppaan, ja etenkin Puolaan.

Sveitsi on tusinan tärkeimmän ulkomaisen investoijamaan joukossa Puolassa. Tämä näkyy myös numeroissa, kun arvioidaan sveitsiläisyritysten investointeja. Yhteensä sveitsiläiset yritykset työllistävät jo 40 000 työntekijää Puolassa. Uudentyyppiset sveitsiläiset yritykset ovat viime kuukausien aikana luoneet tuotantoa ja tutkimuskeskuksia Puolaan. Nämä yritykset tekevät yhteistyötä alueella jo pitkään toimineiden, tunnettujen sveitsiläisten globaaliyritysten kanssa.

Portti idän markkinoille

Sveitsin edustajien mukaan Puola tarjoaa hyvän investointi-ilmapiirin ja korkeasti koulutettua työvoimaa. Lisäksi Puolan kautta avautuu reittejä Ukrainan ja Venäjän markkinoille. Puolan Bernin suurlähettiläs Jaroslaw Starzykin mukaan ”Puola yksinkertaisesti on olennaisesti parempi investointikohde kuin länsieurooppalaiset maat”. Yritykset hyötyvät myös veroissa.

Eurokriisin aikana Puolan talous kasvoi vakaasti Turkin tavoin ja bruttokansantuote on kaksinkertaistunut vuodesta 2001. Sveitsin yritysmaailman edustajat kiittelevät Puolaa sekä investointikohteena että yhteistyökumppanina. Monien yritysten kohdalla on kyse yksinkertaisesti siitä, että tuotantokustannukset Sveitsissä olivat karanneet käsistä, jolloin investoinneilla Puolaan turvattiin yritysten pystyssä pysyminen.

Ratkaisevaa on ollut frangin kurssin kallistuminen. Spekuloitu on Sveitsissä olevan tuotannon siirtämistä Intiaan, mutta logististen kustannusten takia valinnaksi tuli Puola, joka oli loppuvertailussa edullisempi kuin Tshekin tasavalta ja Slovakia.

Suurlähettilään kommentti

Sveitsin ja Puolan välisen poliittisen yhteistyön tiivistymisellä on ilmeisesti voitu edistää myös sveitsiläisten investointien etsiytymistä Puolaan, missä Sveitsin taloudellinen dynamiikka on havaittu. Sveitsin avulla Puola on voinut vahvistaa myös asemaansa Euroopan unionissa ja taloudellisena ”siltana” EU:n ja Venäjän, sekä Ukrainan välillä.

Puolassa oli kylmän sodan aikana - etenkin 1970-luvulta - vahva sisäinen kommunismin vastainen

vastarinta sekä katolisen kirkon että vapaan ammattiyhdistysliikkeen kautta. Puola ei siirtynyt ”yhdessä yössä” kommunismista vapaaseen Eurooppaan. Puolan nopea integroituminen sekä EU:hun, missä se on saanut vahvan aseman, että Natoon, missä siitä on niin ikään tullut keskeinen jäsenmaa,

muodostaa vakaan valtion kansainvälisen investoijan näkökulmasta. Puola on säilyttänyt jäsenyyksistä riippumatta hyvän aseman kun etsiydytään etenkin Venäjän ja Ukrainan kasvaville markkinoille.

Alpo Rusi