Suomessa päätetään lähiaikoina, jatketaanko uusien EU-maiden työnteko-oikeuden siirtymäaikalakia
Suomi on rajoittanut Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Unkarin, Tsekin, Slovakian ja Slovenian kansalaisten työnteko-oikeutta Suomessa ns. siirtymäaikalailla, joka on voimassa kaksi vuotta siitä kun maat liittyivät Euroopan Unioniin. Lain on tarkoitus umpeutua toukokuussa 2006.
Suomen hallitus valmistelee parhaillaan työvoiman liikkuvuutta koskevan siirtymäaikalain vaikutuksista selontekoa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa 2006. Hallituksen näkemys siirtymäaikalain jatkamisesta tai muuttamisesta esitellään tuossa selonteossa. Mahdollinen lakiesitys siirtymäaikalain jatkamiseksi valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eduskunta tekee lopullisen päätöksen siitä , jatketaanko siirtymäaikaa vai kumotaanko se.
Siirtymäaikalain mukaisten työlupahakemusten kuukausittainen määrä on ollut vain noin yksi kolmasosa (200–400) verrattuna uusien jäsenmaiden kansalaisten kuukausittain tekemiin työlupahakemuksiin ennen laajentumista (800–1200). Hakemusten vähentyminen johtuu siitä, että uusi ulkomaalaislaki laajensi työnteko-oikeuksia, erityisesti puutarha-alan kausityötä. Todennäköisesti suurin osa kuitenkin liittyy siirtymäaikalain soveltamisen poikkeuksiin. Voidaan arvioida, että siirtymäaikalain ja sen poikkeusten puitteissa Suomeen suuntautuneet työntekijöiden virrat uusista jäsenmaista ovat suunnilleen samalla tasolla kuin ennen laajentumista.
Palvelujen tarjonnan puitteissa tapahtunut työntekijöiden liikkuvuus on kuitenkin ollut odotettua suurempaa. Erityisesti Virosta Suomeen tarjottujen rakennusalan palvelujen voidaan arvioida lisääntyneen laajentumisen ja siirtymäaikalain vaikutuksesta. Kasvua on ollut myös kuljetusalalla sekä eräillä palvelualoilla. Koska työvoiman määrät kokonaisuudessaan ovat säilyneet suunnilleen ennallaan, tämä merkitsee siirtymistä suorasta työllistämisestä palvelujen hankkimiseen.
Suomessa ulkomaalaisen lähetetyn työntekijän palkka- ja muut keskeiset työehdot määräytyvät Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan. Siirtyminen suorasta työllistämisestä ulkomailta hankittujen palvelujen ostamiseen on kuitenkin merkinnyt sitä, että ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonta on vaikeutunut. Ulkomailla toimivan työnantajan vastuuseen saaminen työehtojen rikkomistapauksissa on osoittautunut vaikeaksi. Valvonnan vaikeutumista on ilmeisesti myös osattu käyttää hyväksi rikollisen hyödyn hankkimiseksi.
Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden suomalaisten vähimmäistyöehtojen noudattamisen ja niiden valvontamahdollisuuksien tehostamisesta annetut lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2006 (laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta) ja 1.2.2006 (laki työturvallisuuslain muuttamisesta). Näiden muutosten myötä lähettäville yrityksille tulee uusia työnantajavelvollisuuksia, joiden tarkoituksena on parantaa työehtojen valvontaa Suomessa. Tiedonsaanti lähetetyn työntekijän työsuhteen ehdoista jo työn kestäessä muuttuu helpommaksi ja nopeammaksi. Lisäksi luottamusmiesten tiedonsaantia parannetaan.