Siirtolaiset luovat hyvinvointia
”Siirtolaiset hyödyttävät uusien kotimaidensa taloutta ja rikastuttavat kulttuuria. He tukevat lähtömaidensa kehitystä lähettämällä noin 300 miljardia dollaria vuosittain kotiin jääneille sukulaisilleen. Tämä on monta kertaa kansainvälistä kehitysapua suurempi summa”, sanoi siirtolaisuutta koskevan seminaarin torstaina avannut kehitysministeri Heidi Hautala.
Ministeri Heidi Hautalan mukaan siirtolais- ja kehityspolitiikan on tuettava toisiaan. ”On tärkeää hyödyntää maahanmuuttajien osaamista heidän lähtömaissaan toteuttavissa kehityshankkeissa. Suomessa asuvat somalit ovat mukana Somaliassa toteutettavassa menestyksekkäässä hankkeessa”, ministeri Hautala kertoi.
Ulkoministeriö, Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM ja IPS (Inter Press Service) järjestivät siirtolaisuutta ja viestintää pohtivan seminaarin.
Maailman väestöstä noin kolme prosenttia elää muualla kuin kotimaassaan. Siirtolaisuus on myös vanhimpia tapoja vähentää köyhyyttä.
”Siirtolaisuus on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Lähtömaihinsa palaavat siirtolaiset tuovat oppimansa tietotaidon mukanaan, perustavat yrityksiä ja hyödyttävät taloutta. Useimmat liikkeelle lähteneet ihmiset muuttava nyt lähialueilleen tai naapurimaihin, ja etelän maiden välinen siirtolaisuus on yhtä suurta kuin etelästä pohjoiseen suuntautuva”, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Nassir Abdulaziz Al-Nasser totesi.
”Siirtolaisuus voi tuoda ratkaisuja moniin asioihin. Pohjoisessa väestö vanhenee nopeasti, etelän maissa usein valtaosa väestöstä on nuoria”, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n pääjohtaja William Lacy Swing totesi. Hänestä siirtolaisuudesta on tullut iso globaali kysymys, jota yksittäiset maat eivät voi hallita yksin.
”Etsimme täällä tasapainoa siirtolaisuutta koskevaan uutisointiin aikana, jolloin asenteet siirtolaisuutta kohtaan kovenevat kaikkialla. Keskustelua hallitsevat väärät olettamukset, tietämättömyys ja pelot, joita on pystyttävä hallitsemaan. Yleinen uskomus on, että tulijat vievät kantaväestön työpaikat. Siirtolaiset kuitenkin tekevät töitä, joihin ei muuten löytyisi tekijöitä”, sanoi Swing. Hän kehotti mediaa kyseenalaistamaan siirtolaisuutta koskevia uskomuksia ja viemään näin keskustelua eteenpäin. ”Meillä kaikilla on velvollisuus purkaa siirtolaisuutta koskevia myyttejä.”
Fobioista faktaviestintään
Paneeleissa pohdittiin siirtolaisuuden ja ympäristönmuutoksen yhteyksiä sekä sitä, miten siirtolaisuudesta voisi viestiä nykyistä paremmin.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn Christiane Kuptch toi ideoita siirtolaisuutta koskevaan viestintään.
”Esitä tarinoita menestyneistä siirtolaisista, muutoksen tekijöistä, ihmisistä jotka tekevät työtä esimerkiksi vihreän talouden ja ympäristön puolesta. Ilmastonmuutos koettelee maataloutta, kerro kuinka maataloustuotantoa kehittämällä voidaan parantaa ruokaturvaa ja vähentää siirtolaisuuden paineita.”
”Media puhuu yhä useammin ilmastopakolaisista, mutta termi on harhaanjohtava”, arvioi norjalainen ilmastoasioiden konsultti Vikram Kolmannskog. Siirtolaisuuden sijasta hän puhuisi vapaaehtoisesta liikkumisesta. ”Maailmaan ei ole tulossa miljoonien ympäristöpakolaisten virtaa, vaikka ilmastonmuutoksen ja liikkumisen välillä on selvä yhteys. Vuonna 2010 yli 40 miljoonaa ihmistä lähti liikkeelle ilmaston äkillisten muutosten vuoksi.”
”Kuinka moni meistä voi sanoa asuneensa aina maassa, jossa on syntynyt”? kysyi IOM:n poliittinen neuvonantaja Gervais Appave. ”Median tarinat ovat liian usein kertomuksia siirtolaisista, siirtolaiset pääsevät itse liian harvoin kertomaan tarinansa. Parempaa viestintää varten tarvitaan paremmat faktat. Verkkokeskusteluissa on noussut esiin hyvin negatiivisia ääniä siirtolaisuudesta. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää paremmin, ja siirtolaisilla on miljoonia omia tarinoita kerrottavana.”
Sisukkaat somalit ja muita tarinoita
”Meidän on opittava hyödyntämään monikulttuurista identiteettiä viestinnässä. Myös Suomessa asuvat somalit voivat osoittaa suomalaista sisua”, Gervais Appave sanoi.
”Mediassa on liikaa menestystarinoita siirtolaisista”, arvioi Al Jazeera -
uutistoimiston toimittaja Laila Al Shaikhli. ”Näin luodaan liiallisia odotuksia. Kerrotaan kuinka maasta muuttamalla työtä, talon, auton, koulutuksen, ihmisoikeudet ja kansalaisuuden. Moniin maihin toivotaan siirtolaisia työvoimaksi, mutta ongelmien ilmetessä heitä ei enää kaivatakaan. Erinäköisiä ihmisiä suvaitaan kaikkialla entistä huonommin. Kun yhteiset resurssit ovat entistä tiukemmalla, niitä ei haluta jakaa tulijoiden kanssa.”
”Namibia on suvaitsevainen yhteiskunta”, kertoi Namibian median oikeusasiamies Clement Daniels. Sisällissodan aikana suuri joukko namibialaisia asui muualla, ja toi suvaitsevaisuuden mukanaan palatessaan takaisin. ”Meillä kaikilla on kauniit perustuslait, mutta suojelevatko ne kaikkia maassa asuvia yhtäläisesti? Siirtolaisuutta koskevia pelkoja voidaan poistaa globaalikasvatuksen kautta tuomalla suvaitsevaisuus osaksi opetusta. Kaikissa maissa on tarve viestiä siirtolaisuudesta toisin ja nykyistä paremmin”, Daniels sanoi.
”Aikamme suurin haaste on oppia elämään yhdessä etelässä ja pohjoisessa ja jakamaan materiaalinen hyvä ja osaaminen”, kiteytti seminaarin annin IPS:n johtokunnan puheenjohtaja Federico Mayor.
Outi Einola-Head