Puolan liiketoimintaympäristö ja hallituksen uudistukset
Konservatiivipuolue PiS (Laki ja Oikeudenmukaisuus) voitti lokakuussa 2015 järjestetyt vaalit ja sai enemmistön parlamentti Sejmissä ensimmäisenä puolueena nyky-Puolan 25-vuotisen historian aikana. Vahvasti puoluejohtaja Jarosław Kaczyńskin komennossa oleva PiS on tehnyt Puolan tulevaisuuden kannalta tärkeäksi näkemiään lakimuutoksia yhteistyössä PiS-taustaisen presidentti Andrzej Dudan kanssa.
Pääministeri Beata Szydlon hallitusohjelma painottuu talous- ja sosiaalipoliittisiin teemoihin. Lapsiperheiden ja köyhien asemaa halutaan parantaa ja innovatiiviset pk-yritykset nähdään Puolan tulevaisuuden tukipilareina. Kotimainen liiketoiminta ja yrittäjyyden tukeminen ovat avainasemassa PiS–hallituksen työlistalla.
Talous- ja sosiaalipolitiikkaa kestävyys- ja innovaatiovajeen paikkaamiseksi
Hallituksen tärkeimmät talous- ja sosiaalipoliittiset teemat liittyvät syntyvyyden ja talouden innovaatioiden piristämiseen. Puolan maailmankin mittakaavassa heikkoa syntyvyyttä pyritään kasvattamaan uudella lapsilisäjärjestelmällä. Hallitus pyrkii vastaamaan kestävyysvajeongelmaan kannustamalla perhekokojen kasvattamiseen 500 zlotyn lapsilisällä toisesta lapsesta eteenpäin.
Uusi hallitus on palauttamassa koulun aloitusikää seitsemään vuoteen nykyisestä kuudesta. Se ajaa myös uutta kahdeksan vuotta kestävää peruskoulua ja neljän vuoden toisen asteen koulutusta nykyisen yhdeksän ja kolmen vuoden sijaan sekä haluaa uudistaa ammattikoulujärjestelmän osana innovaatiopolitiikkaa. Hallitus on luvannut tuoda nopeat verkkoyhteydet kouluihin ja aloittaa ohjelmointiopetuksen ala-asteelta lähtien.
Hallitus on aktiivisesti tuonut esille innovaatioiden piristämisen tärkeyden ja Puolan kehittämisen kohti korkeaan teknologiaan perustuvaa taloutta. Kehitysministeri Morawieckin ohjelmalla investointeihin tullaan sijoittamaan biljoona zlotya. Ohjelman avulla Puola pyrkii pääsemään pois ”innovaatio-kuilusta”, jossa yksityinen sektori investoi liian vähän ja suurin osa siitäkin on ulkomaalaisen pääoman aikaansaamaa. Morawieckin mukaan innovaatioinvestointien vähyyden lisäksi ongelmana on ulkomaisten yritysten voittojen uudelleen investointi ulkomaille.
Osana ohjelmaa käynnistetään StartInPoland-ohjelma, jonka tarkoituksena on tukea yrittämistä ja innovointia aina uusista start-upeista valtionyrityksiin, sekä varmistaa rahoituksen saanti lupaaville liikeideoille. Nuorille yrityksille on myös luvassa verohelpotuksia PiS-hallituksen pyrkiessä vähentämään osaavien nuorten pakoa ulkomaille. Alle 1,2 miljoonan euron liikevaihdon yritysten verotusta lasketaan aikaisemmasta 19 prosentista 15 prosenttiin ja alempi veroaste koskisi myös alle vuoden vanhoja yrityksiä.
Pienten yritysten mittavaa byrokratiataakkaa pyritään keventämään uuden verohallintolain avulla. Alle kymmenen hengen yritykset voivat tulevaisuudessa hakea omaa veroavustajaa, joka auttaa yrityksiä verojen maksussa ja palautusten saamisessa.
Myös julkista hankintalakia tullaan muuttamaan vastaamaan paremmin EU-normeja. Tärkeimpinä muutoksina voidaan pitää palkkioiden jakamista niille alihankkijoille, jotka palkkaavat työntekijät hankkeeseen kokoaikaisesti sekä hankkeiden hintakriteerin merkittävyyden vähentämistä.
Presidentti Dudan vaaleissa lupaamat eläkeikän lasku ja verovapaan tulon kasvattaminen nykyisestä 3000 zlotysta 8000 zlotyyn tulevat siirtymään. Beata Szydlo on vaatinut julkisesti kansalaiskeskustelua eläkereformista ja ilmoitti helmikuun lopussa eläkeiän laskun siirtymisestä vuoden 2017 alkuun. Verovapaata tuloa tullaan kuitenkin kasvattamaan vielä tämän vuoden aikana asteittain nykyisen lain mitätöityessä vuoden lopussa.
Myös hallituksen kanta euroon liittymiseen on tuotu yhä selkeämmin esille. Ministerineuvoston eurointegraatioon liittyvää hallituksen koordinointi- ja ohjaustehtävää ei enää uuden hallituksen toimesta täytetty.
Pankki- ja vähittäiskauppaverot sekä verojärjestelmän tiukentaminen
Korotetuista lapsilisistä ja muista hallituksen sosiaalipoliittisista uudistuksista johtuvia kustannuksia pyritään rahoittamaan pankki- ja vähittäiskauppaveroilla sekä valtion veronkantoa parantamalla. Pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia koskeva 0,44 prosentin kuukausittainen tasevero astui voimaan helmikuun alussa. Vero ei koske alle 2 miljardin taseen omaavia yrityksiä.
Vähittäiskauppaveron odotetaan astuvan voimaan huhtikuun alusta. Vero tulee koskemaan kaikkia vähittäiskauppoja ja myös lääke-, vesi-, sähkö- ja lämmitysmyyntiä. Kuukausittaisesta liikevaihdosta laskettava vero tulisi olemaan joko 0,7 tai 1,3 prosenttia riippuen siitä, ylittääkö liikevaihto 300 miljoonaa zlotya. Alle 1,5 miljoonan zlotyn liikevaihdon kuukausittain omaavat vähittäiskaupat jäisivät veron ulkopuolelle. Viikonlopuille ja pyhille on ehdotettu myös omaa 1,9 prosentin veroa.
Hallitus pyrkii myös tehostamaan valtion veronkantoa. Valtionvarainministeriön lakialoitteen mukaan hallitus tähtää erityisesti yritysverotuksen tehostamiseen, koska kaikkein suurimpien arvioiden mukaan Puolan valtio menettää joka vuosi 50 miljardia zlotya veronkierron seurauksena.
Hallitus on lakialoitteessaan mm. laskenut yritysten käteistransaktioiden sallittua rajaa. Veronkantoa tulee ensi vuoden alusta hoitamaan keskitetysti uusi kansallinen verohallinto, joka pyrkii veronkannon parantamiseen digitalisaation avulla yhdistämällä nykyiset järjestelmät keskitetyksi vero- ja tullijärjestelmäksi.
Perustuslakituomioistuimen mediakriisi ja virkamieskunnat vaihdokset
Ensitöikseen PiS käytännössä jäädytti Puolan perustuslakituomioistuimen toiminnan, jonka tehtävänä on valvoa lakien perustuslainmukaisuutta. Syksyllä alkaneelle kiistalle ei ole löytynyt ratkaisua erilaisista kompromissiehdotuksista huolimatta.
Huomiota ovat saaneet osakseen myös presidentti Dudan allekirjoittamat julkista mediaa ja virkamieskuntaa koskevat lakimuutokset. Valtio-omisteisissa televisiossa ja radiossa johto sekä toimittajia on vaihtunut. Medialainsäädäntöön on odotettavissa lisämuutoksia. Valtio-omisteisen median ohjelmapainotuksissa suunnitellaan korostettavan historia-, kulttuuri- ja uskonto-ohjelmia. Suunnitteilla on myös uusi mediavero.
Uuden virkamieskuntaa koskevan lain mukaan useat johtavat virkamiehet eivät jatka tehtävissään. Eniten muutoksia tapahtuu maakuntien hallinnossa. Puolassa hallituksen vaihdosta seuraa usein henkilövaihdoksia niin valtionyrityksissä kuin valtion instituutioissakin.
Oikeusvaltio-rakenteet tulevat kokemaan muutoksia. Lakiehdotuksen mukaan oikeusministerin valta tulee kasvamaan kun tehtävään yhdistetään yleisen syyttäjän virka. Muutoksella hallitus haluaa mahdollistaa syyttäjänlaitoksen tehokkaamman toiminnan taistellakseen korruptiota ja talousrikollisuutta vastaan. Uuden lain mukaan perustetaan myös kansallinen syyttäjän virasto, joka keskittyisi vakaviin rikoksiin, kuten terrorismiin ja suuren mittaluokan petoksiin.
Markkinareaktioita
Uuden hallituksen vaalien jälkeinen aika on näkynyt negatiivisesti Varsovan pörssissä ja zlotyn kurssi on heikentynyt voimakkaasti Puolan tärkeimpiin kauppavaluuttoihin nähden. Valtion instituutioiden vähentyneeseen itsenäisyyteen ja heikentyneeseen tehokkuuteen vedonnut Standard & Poor’s laski Puolan luottoluokitusta tasolle BBB aiemmalta A- tasolta.
Luottoluokittaja Fitch varoitti Puolaa, että sen A-luokitus perustuu Puolan alijäämän pysymiseen alle 3 prosentissa BKT:sta, mikä saattaa Euroopan komission mukaan olla vaarassa jo ensi vuonna lapsilisäohjelman laajentuessa koko vuotta koskevaksi ja arvonlisäverokannan laskiessa takaisin 22 prosenttiin. Myös yksittäiset tuloerät, kuten tänä vuonna saatavat siirrot keskuspankki NBP:stä ja LTE-huutokaupan tuotot eivät ole enää paikkaamassa budjetin aukkoja ensi vuonna. Luottoluokitusten heikentyminen ja epävarmuus tulojen riittävyydestä ovatkin jo nostaneet valtion rahoituskustannuksia.
Myös presidentti Dudan ehdotus siirtää kustannuksia frangilainojen valuuttatappioista pankeille ovat aiheuttaneet huolestuneisuutta kansainvälisissä sijoittajissa. Kaikkein suurimpien arvioiden mukaan Dudan ehdotuksen kokonaiskustannukset pankeille olisivat jopa 59 miljardia zlotya. Summa vastaa yli nelinkertaisesti Puolassa toimivien pankkien viime vuoden yhteenlaskettuja voittoja. Puolalaiset pankit ovat olleet kovassa puristuksessa myös matalan korkotason, talletussuojarahaston kasvaneiden vastuiden, lainanottajien tukirahaston perustamisen ja korkeampien pääomavaatimusten johdosta. Näin ollen marginaaleja on jouduttu kasvattamaan.
Hallituksen toimintatapa kritiikin kohteena
Perustuslakituomioistuimen kriisi ja medialaki ovat olleet Euroopan komission käynnistämän oikeusvaltiomenettelyn keskiössä. Jo ennen komission päätöstä käynnistää oikeusvaltiomenettely, Puolan hallitus vei perustuslakituomioistuimen tilanteen Euroopan neuvoston alaisen Venetsian komission käsiteltäväksi.
Läpivietyjen lakimuutosten kritiikin yleisvaikutelmaan on vaikuttanut sekä niiden sisältö että myös toimintatapa. Keskeisiä lakimuutoksia ja virkanimityksiä on toteutettu keskellä yötä, ja lakivalmistelussa normaalimenettelyjä ei ole kaikissa tapauksissa noudatettu.
Oikeuslaitokseen kohdistuvaa lakimuutosta on kritisoitu politikoinnin lisäämisestä syyttäjän virastossa ja vähittäiskauppaveroa korkeammasta lauantaiverosta sekä franchise-yrittäjien verottamisesta. Pankki- ja vähittäiskauppaveroja on pidetty ulkomaisia yrityksiä vastaan suunnattuina, koska kyseiset sektorit ovat vahvasti ulkomaalaisomistuksessa.
Tulevaisuus positiivinen epävarmuudesta huolimatta
Hallituksen ensimmäiset 100 päivää ei ole saanut PiS-puolueen kannatusta merkittävään laskuun lievästä galluptulosten heikentymisestä huolimatta. Hallituksen toimet eivät ole näyttäytyneet negatiivisesti myöskään Puolan talousennusteissa. Euroopan komission joulukuun ennusteen mukaan Puolan talous jatkaa vakaata yli kolmen prosentin kasvua tulevina vuosina erityisesti lapsilisäohjelman kasvattaman yksityisen kulutuksen johdosta. Puolan talous tulee saaman apua myös euroalueen talouskasvun piristymisestä erityisesti Puolalle merkittävien kauppakumppanien toimesta ja heikentynyt zloty piristää Puolan vientisektoria.
Työttömyys tulee laskemaan edelleen ja sen odotetaan olevan 6,5 prosenttia vuonna 2017. Tästä johtuen palkkojen kasvuvauhti tulee kiihtymään, mikä luo sopivaa painetta hallitukselle tärkeiden uudistusten eteenpäin viemiseksi. Morawieckin suunnitelman tueksi Puola tulee saamaan apua myös EU:n rakennerahoista, joista selkeästi suurin osa suuntautuu Puolaan. Vuosille 2014–2020 jaettavien EU-tukien määrä ylittää 82 miljardia, joten yli joka viides tuista kohdistuu Puolaan.
EU-hankkeiden tavoitteena ovat liikenneinfrastruktuurin parantaminen ja yritysten t&k toiminnan kehittäminen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Suurta tukea saavat myös pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen, Puolan energiasektorin tukeminen kohti vähähiilisiä energiamuotoja ja koulutus. Innovaatiopolitiikan prioriteettien kehityksen kannalta merkittävät projektit tulevat saamaan aiempaa enemmän painoarvoa. Tällaisia hankkeita ovat talouskasvua tukevat ja nopealla aikataululla toimeenpantavat projektit, joilla on pitkäaikaista hyötyä.
Kehittämisministeriö pyrkii myös tasoittamaan talouden riippuvuutta tuista valmistautuen 2020 jälkeiseen aikaan kasvattaen vähitellen valtion rahoitusosuuksia etenkin yksityisissä projekteissa. Tukien sijaan edunsaajille tullaan antamaan entistä enemmän lainoja ja luottoja.
Mikael Katajamäki
Team Finland -koordinaattori