Puola suuntaa elpymisrahoitusta vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja resilienssiin

Puola suuntaa elpymisrahoitusta vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja resilienssiin

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Puolan komissiolle toukokuun alussa toimittama kansallinen elpymissuunnitelma kattaa kaikkiaan 36 miljardin euron edestä investointeja, joista 23,9 miljoonaa lahjarahoituksella ja 12,1 miljardia euroa lainoilla.

Puola on yksi EU:n elvytysrahoituksen suurimmista hyötyjistä. Kansallisen suunnitelman lainaosuutta todennäköisesti vielä kasvatetaan elokuun lopun määräaikaan mennessä. Puolalla on mahdollisuus saada lainamuotoista elpymisrahoitusta korkeintaan runsaat 34 miljoonaa euroa.

Puolan elpymissuunnitelmat kytkeytyvät maan muihin lähivuosien EU-rahoitteisiin investointeihin. Koheesiorahoitusta koskeva kumppanuusohjelma on vielä viimeisteltävänä, mutta sen kautta Puola on saamassa rahoitusta kaikkiaan 76,5 miljardia euroa.  

Puolan Euroopan komission arvioitavaksi toimittama suunnitelma pohjautui jo helmikuun lopussa kansallisia konsultaatioita varten julkistettuun luonnokseen. Hallitus vastaanotti siihen runsaat 5000 kommenttia – yleisiä kritiikin aiheita olivat suunnitelman yleisluontoisuus ja keskusjohtoisuus. Oppositiopuolueet vaativat alueille lisää rahoitusta ja laajempaa avoimuutta toimeenpanoon ja seurantaan peläten hallituksen suosivan investoinneissa alueita, joissa hallituksen kansansuosio on korkeinta.

Puolan kansallinen suunnitelmaLinkki toiselle web-sivustolle. on laajuudeltaan noin 500 sivua, ja se on  julkaistu toistaiseksi vain puolankielisenä.

Suunnitelmassa avustusmuotoinen rahoitus painottuu keskushallintoon, ja alueiden saama rahoitus on suurimmaksi osaksi lainamuotoista. Koko suunnitelman kattamasta rahoituksesta runsaat 37% kohdennetaan keskushallinnolle, 31% paikallishallinnolle ja 31% yksityiselle sektorille.

Prosenttijaottelu ei erottele avustusmuotoista ja lainamuotoista rahoitusta. Alueiden osuudessa painottuvat lainat, keskushallinnon osuudessa avustukset. Yksityissektoriin on puolestaan laskettu mukaan valtio-omisteiset tai valtiojohtoiset suuryritykset, joiden rooli koko suunnitelmassa on merkittävä.

Elvytyssuunnitelmassa on viisi pilaria

 Eniten investointeja on tulossa vihreään energiaan ja energiatehokkuuteen sekä vihreään ja älykkääseen liikkuvuuteen. Suunnitelma jakaa investoinnit viiteen pääluokkaan:

1. Talouden kilpailukyky ja resilienssi: avustukset 4,5 miljardia, lainat n. 250 miljoonaa

Tähtäimessä pandemiasta eniten kärsineet sektorit ja yritysten toiminnan monipuolistaminen.  Sisältää investointeja maataloustuotteiden tuotanto- ja jalostusketjun lyhentämiseen, ympäristöteknologiaan ja kiertotalouteen, automaatioon, innovaatioiden tukemiseen, tutkimukseen, työmarkkinauudistuksiin.

2. Vihreä energia ja energiatehokkuus: avustukset 5,7 miljardia, lainat n. 8,5 miljardia

Sisältää investointeja perusparannuksiin ja energiatehokkaampaan lämmitykseen kotitalouksissa ja julkisissa rakennuksissa sekä ilmanlaadun ja ympäristöllisen kestävyyden parantamiseen, investointeja energiainfrastruktuuriin ja energian varastointiin (vety), sekä investointeja uusiutuvaan energian, ennen kaikkea tuulivoimaan.

3. Digitaalinen uudistuminen: avustukset 2,8 miljardia, lainat n. 2,1 miljardia

Sisältää investointeja laajakaistaverkkoon, julkisiin digitaalisiin ratkaisuihin kuten e-palvelut, koulujen digitaalisten järjestelmien parantamiseen, digitaalisen osaamisen kehittämiseen, kyberturvallisuuteen ja datan prosessoinnin vaatimaan infrastruktuuriin, ammatilliseen koulutukseen ja elämänikäiseen oppimiseen, etätyöskentelyn työkaluihin.

4. Terveydenhuollon saatavuuden ja laadun parantaminen: avustukset 4,1 miljardia, lainat n. 450 miljoonaa

Sisältää investointeja sairaaloiden modernisointiin, myös alueiden tasolla, potilastiedostojen digitointiin, lääketieteellisen koulutuksen lisäämiseen, terveydenhuollon henkilöstön lisäämiseen, terveydenhuollon tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

5. Vihreä ja älykäs liikkuvuus: avustukset 6,8 miljardia, lainat n. 700 miljoonaa.

Sisältää investointeja päästöttömään liikenteeseen ja bussikaluston uusimiseen sekä rautateiden modernisointiin ja liikenneturvallisuuteen.

Puola laskee suunnitelmansa täyttävän komission edellyttämät vihreän (37%) ja digitaalisen (20%) siirtymän rahoitusosuudet.  

Suunnitelman vihreä komponentti pohjautuu hallituksen hyväksymään 2040 energiastrategiaan. Sen tavoitteena on hiilen osuuden vähentäminen Puolan energiatuotannossa nykyisestä yli 70 prosentista 56 prosenttiin ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kaksinkertaistaminen vähintään 23 prosentin osuuteen vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuuden lisääminen on isossa roolissa sekä elvytyssuunnitelmassa että Puolan energiastrategiassa. Energiastrategia nojaa merituulivoiman ohella ydinenergian rakentamiseen Puolassa, joka on elpymisvälineen ulkopuolella.

Digitaalisen siirtymän investoinneissa painottuvat julkisen sektorin ja valtio-omisteisten yhtiöiden digitalisaatio (e-government, e-health, e-education).

Kansallista arviointia

Puolassa elpymissuunnitelman kytkeytymistä EU:n 2030 ja 2050 -ilmastotavoitteisiin on arvioitu puutteelliseksi, samoin mittareita ilmastotavoitteissa etenemiselle.

 Puolalle voimakkaasti hiilestä riippuvaisena maana päästöjen vähentäminen ja kohti hiilineutraaliutta eteneminen ovat huomattava haaste, ja kaasulla nähdään myös suunnitelmassa suuri rooli siirtymäkauden energiamuotona. Vedyn osalta Puolan suunnitelmat nojautuvat myös toistaiseksi ns. siniseen vetyyn.

Myönteisiä arvioita on saanut tuulivoimainvestointien laajuus. Puola on aiemmin kaavaillut investointeja pelkästään merituulivoimaan. Komissiolle toimitetussa suunnitelmassa on mukana ensimäistä kertaa jonkin verran rahoitusta myös maatuulivoimaan.

Puolassa on myös arvosteltu suunnitellun rahoituksen jakautumista. Lahjamuotoista rahoitusta on luvassa etenkin keskushallinnon hankkeille sekä valtio-omisteisille tai valtiojohtoisille suurille yrityksille. Alueiden ja kaupunkien raideinvestointeja ja infrastruktuurin kuten vesijärjestelmien uudistuksia on puolestaan esitetty toteutettaviksi lainarahoituksella. Tätä ei pidetä kovin tarkoituksenmukaisena; esimerkiksi liikenteen sähköistämiseen liittyvissä investoinneissa lainarahoitus voisi toimia avustuksia paremmin, sillä se tukisi yksityisen sektorin laajempaa osallistumista.

Yksityissektorin panos suunnitelmaan on toistaiseksi ollut rajallinen. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu valtio-omisteisten yritysten investointisuunnitelmat, mutta muutoin yksityissektori odottaa pääsevänsä mukaan toteutusvaiheen tarjouskilpailuiden myötä. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavimmiksi voi arvioida vihreän ja digitaalisen siirtymän hankkeet sekä terveydenhuollon mittavan modernisoinnin.

Euroopan komission on määrä kesäkuun loppuun mennessä tarkastella, miten suunnitelma täyttää rahoitukselle asetetut vaatimukset ja mitä muokkaustarpeita siinä mahdollisesti on.  Komissio on aiemmin korostanut suunnitelman kytkemistä eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin.

 

Erja-Outi Heino, Suomen Varsovan-suurlähetystö

Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavimmiksi voi arvioida vihreän ja digitaalisen siirtymän hankkeet sekä terveydenhuollon mittavan modernisoinnin.