Korut kertovat Suomen tarinaa
Varsovan suurlähetystössä järjestettiin 1.maaliskuuta Kalevalan päivän juhla puolalaisille Suomi-aktiiveille ja suomen kielen opiskelijoille. Kalevala Korulle suunnitellut korutaiteilija Kirsti Doukas puhui tilaisuuden pääesitelmässä Kalevala Korun merkityksestä suomalaisessa kulttuurissa.
Taideteollisesta korkeakoulusta ja Lahden muotoiluinstituutista valmistunut Doukas on toiminut Kalevala Korun pääsuunnittelijana vuosina 1994–2010. Hän muotoilee työssään koruja, joiden juuret ovat vahvasti suomalaisuuden olemuksessa.
Kalevalan päivän juhlan avasi suurlähettiläs Jari Vilén, joka esitteli suurlähetystön toimintaa ja tulevia tapahtumia. Suomi pyrkii nyt aktiivisesti laajentamaan kunniakonsuliverkostoaan Puolassa.Suurlähettiläs kannusti paikalla olleita Suomen ystäviä järjestämään tapahtumia maamme tunnettavuuden lisäämiseksi Puolassa.
Samassa tilaisuudessa ministerineuvos Vesa Häkkinen kertoi mm. Team Finlandista ja Ewa Kicinska välitti Finpron terveiset. Anna Krzesniak Puola-Suomi-seurasta vetosi lyhyessä puheenvuorossaan Suomi-aktiiveihin Varsovan Suomi-talojen pelastamiseksi.
Kalevalan päivän juhla osoitti, että kalevalainen tarina elää ja kerää kiinnostuneita kuulijoita.
Tilaisuuden päätti Doukaksen odotettu esitys Kalevala Korusta. Suunnittelijan mukaan Kalevalan nimiä kantavan tuotemerkin menestys lepää kolmen peruspilarin varassa: niitä ovat tarinankerronta, hyvä design ja moderni tuotantoteknologia.
Kalevala Korun historia lähtee liikkeellä vuonna 1935 Helsingissä järjestetyistä kansalliseepoksen Kalevalan 100-vuotisjuhlista. Niiden yhteydessä syntyi idea muistomerkin rakentamisesta Louhen, suomalaisen naisen kunniaksi. Kirjailija Elsa Heporauta keksi kerätä varoja teettämällä koruja Kansallismuseon historiallisten korujen perusteella. Tästä sai alkunsa Kalevalaisten Naisten Liitto, joka edelleen omistaa Kalevala Korun edelleen tänä päivänä.
Kalevala Korun juuret ovat vahvasti suomalaisessa kulttuurissa, mutta sen kertomana 2000-luvun suomalainen nainen on päässyt eteenpäin: Louhen perilliset elävät Kalevala Korun muotokielessä vahvasti nykyaikaa. Doukaksen mukaan yritys satsaa nyt uusimpaan designiin. Museokorujen kopioiminen ei ole enää nykypäivää – tosin vanhat retromallit pysyvät yhä mukana kuvioissa.
– Kalevala Korussa on ehdottomasti suomalaista tarinankerronta, korumuotoilija pohtii.
Hän sanoo panostavansa suunnittelutyössään taustoitukseen ja tutkimukseen etsien innoitusta esimerkiksi kirjallisuudesta ja oopperasta. Suomalaisuuden ääni pääsee esiin korujen kautta.
– Pohjimmiltaan se suomalaisuus on ylpeyttä omista juurista. Koruissa se näkyy tiettynä kunnianhimona.
Muotoilija mainitsee suunnittelemansa Naisen ääni -korusarjan olevan kunnianosoitus suomalaisten naisten vuonna 1906 saavuttamalle äänioikeudelle. Suomalaisten vahvojen naisten tarina näkyy myös Kulttuurivaikuttajat-sarjassa, jossa on omistettu koru esimerkiksi runoilija L. Onervalle ja hänen tuotannolleen.
Kalevala Korun suomalaisuudesta kertoo myös sille myönnetty Avainlippu-merkki, sillä sen tuotteet valmistetaan Suomessa ja mahdollisimman pitkälle suomalaisia materiaaleja käyttäen. Kalevala Korun pääpainopiste on kotimaan markkinoilla, mutta vientiä on esimerkiksi Ruotsiin. Korut ovat katseenkestävä suomalaisuuden esittäjä myös maailmalla.
Teksti: Minna Suikka
Kirsti Doukas
- Doukas taiteilijanimi, sukunimi Saarikorpi
- Syntynyt 1964 Alajärvellä
- Asuu Fiskarsissa
- Valmistunut kultasepäksi Lahden Muotoiluinstituutista 1989
- Taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta 1994
- Korutaiteen näyttelyissä Suomen lisäksi mm. Skandinaviassa, Saksassa, Ranskassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa
- Kalevala Koru Oy:n pääsuunnittelijana vuosina 1994–2010
- Muotoilun valtionpalkinto 2006