Katsaus Puolan päivitettyyn energiastrategiaan vuoteen 2040

Katsaus Puolan päivitettyyn energiastrategiaan vuoteen 2040

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Puolan uusi energiastrategia vuoteen 2040 tähtää oikeudenmukaiseen siirtymään, päästöttömään energiajärjestelmään sekä hyvään ilmanlaatuun

Energiastrategian tavoitteena on hiilen osuuden laskeminen Puolan energiantuotannossa 56%:iin nykyisestä runsaasta 70%:sta. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pyritään kaksinkertaistamaan vähintään 23%:iin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Puola pyrkii vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonepäästöjä 30%:lla verrattuna vuoteen 1990 sekä vähentämään energiakulutustaan 23% energiatehokkuutta lisäämällä.

Maakaasu ja öljy siirtymäkauden energianlähteinä

Puolan hallitus perustaa energiantuotantonsa maakaasuun ja öljyyn sinä aikana, kunnes kivi- ja ruskohiili voidaan korvata joko uusiutuvilla tai vähäpäästöisillä energianlähteillä. Puola tuo suurimman osan öljystä ja kaasusta Venäjältä, mutta hallituksen tavoitteena on maakaasun osalta korvata tuonti Venäjältä kokonaan vuonna 2022, kun sopimus Gazpromin kanssa päättyy. Hallituksen mukaan tämä onnistuu sekä lisäämällä LNG:n tuontia Yhdysvalloista että käynnistämällä kaasun tuonnin Norjasta Baltic Pipeline –kaasuputken valmistuttua lokakuussa 2022.

Merituulivoima ja ydinenergia energiasiirtymän kivijalkoina; liiketoimintamallina yhteisyritykset ulkomaisten sijoittajien kanssa 

Päästötön energiajärjestelmä pitää sisällään panostukset uusiutuvan energian sekä ydinvoiman lisäämiseen energiantuotannossa. Uusiutuvan energian osalta suurimmat panostukset tullaan tekemään merituulivoimaan. Puola ei tällä hetkellä tuota merituulivoimaa, mutta vuoteen 2030 mennessä merituulivoiman kapasiteetin pitäisi olla noin 5,9 gigawattia (GW) ja 11 GW vuoteen 2040 mennessä. Puolan tavoitteena on olla johtava merituulivoiman tuottaja Itämeren alueella.

Vallitseva liiketoimintamalli tuulivoimarakentamisessa vaikuttaa olevan yhteisyritykset ulkomaisten energiayhtiöiden kanssa. Valtio-omisteinen energiajätti PGE teki helmikuussa sopimuksen tanskalaisen Ørstedin kanssa yhteisyrityksen perustamisesta ja kahden, yhteensä 2.5 GW:n merituulivoimalan rakentamisesta 2026 ja 2030 mennessä. Aiemmin tammikuussa puolalainen Orlen teki vastaavanlaisen sopimuksen kanadalaisen Northland Powerin kanssa. Muita ulkomaisia investoijia tuulivoimamarkkinoilla ovat mm. norjalainen Equinor, portugalilainen EDP, ranskalainen Engie ja saksalainen RWE, joista vain viimeksi mainittu toimii ilman puolalaista kumppania.       

Hallituksen strategian toinen energiasiirtymän tukijalka on ydinvoima. Hallituksen suunnitelmissa on rakentaa vuoteen 2043 mennessä yhteensä kuusi reaktoria kolmeen voimalaitokseen niin, että ensimmäinen noin 1-1.6 GW:n voimala olisi valmis vuonna 2033. Ydinvoimarakentamisesta ja voimaloiden operoinnista yhdessä sijoittajien kanssa vastannee maaliskuussa perustettu uusi valtio-omisteinen yhtiö. Teknologiatoimittajista eniten ovat olleet esillä Yhdysvallat, Ranska ja Etelä-Korea.

Hallitus on aiemmin ilmoittanut tekevänsä päätöksen teknologiatoimittajasta ja voimaloiden sijaintipaikoista viimeistään vuoden 2022 aikana. Ensimmäisen voimalan rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2026.

Energiastrategian hyvän ilmanlaadun tavoitteet pitävät sisällään muun muassa energiatehokkuuden lisäämistä, asuntojen lämmityksen siirtymistä kaukolämpöön tai vähäpäästöisiin lämmitysjärjestelmiin sekä liikenteen sähköistämisen. Hiilen käytöstä lämmityksessä on tarkoitus luopua kaupungeissa vuoteen 2030 ja maaseudulla vuoteen 2040 mennessä.

Puolan energiastrategia vuoteen 2040 jää EU:n kunnianhimon tasosta  

Uudessa energiastrategiassa ei sitouduta EU:n joulukuiseen päätökseen pyrkiä ilmastoneutraaliuteen EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä, minkä Puola katsoo sitovan unionia kokonaisuutena, mutta ei yksittäisiä EU-jäsenmaita.

Puola on EU- ja YK-tasolla korostanut oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä maille, jotka ovat riippuvaisempia fossiilisista energianlähteistä. Puolan mukaan näille maille vihreä siirtymä aiheuttaa suurempia taloudellisia ja sosiaalisia heijastusvaikutuksia.

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista Puola odottaa saavansa noin neljä miljardia euroa hiiliteollisuuden hallitun alasajon tukemiseen. Puolan kaikki jäljellä olevat hiilikaivokset on tarkoitus sulkea vuoteen 2049 mennessä

EU:n elpymisväline tukee vihreää siirtymää myös Puolassa

Joulukuussa 2020 hyväksytystä EU:n elpymisvälineestä (Recovery & Resilience Facility) Puola tulee näillä näkymin saamaan lähes 24 miljardia € lahjarahaa ja 34 miljardia € lainarahaa. Puolan kansallisen elpymissuunnitelman luonnoksen mukaan suurimmat edunsaajat kohdistuisivat vihreään energiasiirtymään sekä vähäpäästöiseen liikenteeseen. Puolan hallitus lähetti kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 3. toukokuuta.

Suunnitelman toimeenpano luo liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. 

 

Juha Ottman ja Iiris Ranta

Suomen suurlähetystö Varsova