EU:n rakennerahat Puolassa  – mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Puola tulee saamaan EU:n rakennerahoja 82,5 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tämä on euromäärissä mitattuna selkeästi eniten EU:n jäsenmaista, ja summa vastaa lähes viidennestä kaikista EU:n jakamista rakennerahoista. Todellisuudessa jaettavien tukien määrä tulee ylittämään 100 miljardia euroa, kun valtion osuus luetaan mukaan. Puola oli yksi harvoista EU-maista, jonka rahoitus kasvoi edellisestä, vuosien 2007–2013 EU-tukiperiodista.

Rakennerahat allokoidaan kuuden kansallisen ohjelman sekä 16 voivodikuntia koskevan alueellisen ohjelman kautta. Kansallisten ohjelmien tavoitteena ovat muun muassa liikenneinfrastruktuurin parantaminen verkoston pullonkauloja poistamalla ja yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Innovaatiopolitiikan prioriteettien kehityksen kannalta merkittävät hankkeet tulevat saamaan aiempaa enemmän painoarvoa. Tällaisia hankkeita ovat talouskasvua tukevat ja nopealla aikataululla toimeenpantavat projektit, joilla on pitkäaikaista hyötyä. Suurta tukea saavat erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen, Puolan energiasektorin tukeminen kohti vähähiilisiä energiamuotoja ja koulutuksen kehittäminen.

EU-tukien täytäntöönpanon koordinoinnista Puolassa vastaa kehitysministeriö, kehitysministeri, varapääministeri Mateusz Morawieckin johdolla. EU-tukien tehokas täytäntöönpano on uudelle hallitukselle erityisen tärkeää, koska Puolassa yleinen käsitys on se, että nykyinen rahoitusperiodi tulee olemaan viimeinen mittaluokassaan. Innovaatiot ja investoinnit henkiseen pääomaan ovatkin keinoja talouden viemiseksi kohti osaamiseen ja teknologiaan perustuvaa taloutta.

Kuva: Flickr, CC0
EU:n rakennerahat tärkeässä osassa Mateusz Morawieckin talouden kehittämissuunnitelmaa.

Jokaisella ohjelmalla on oma hallinnoiva viranomainen, joka kansallisten ohjelmien tapauksessa on kehitysministeriö. Alueellisissa ohjelmissa lääninhallitus (sejmik) ja tarkemmin ottaen senpuhemiehen (marszałek) kansliahoitaa hallinnointivastuuta. Hallinnoivan viranomaisen vastuu on varsin laaja. Sen tehtävänä on varmistaa ohjelmien ja yksittäisten hankkeiden tehokas ja asianmukainen kehittäminen ja täytäntöönpano sekä niiden avustavat sekä viestinnälliset puolet. Se myös vastaa maksusuorituksista edunsaajille ja hankkeiden kehityksen arvioinnista.

Rakennerahat maksetaan sekä ei-takaisinmaksettavina tukina että takaisinmaksettavassa muodossa esimerkiksi lainoina ja luottoina. Projektit tulevat jatkumaan todellisuudessa muutamia vuosia tukiperiodin loputtua. EU-tukien kansallinen osuus Puolassa vaihtelee osa-alueittain ja maakunnittain. Kaikissa muissa Puolan lääneissä maksimi EU-tuen osuus on 85 prosenttia hankkeiden kokonaisarvosta paitsi Masoviassa, jossa vastaava luku on 80 prosenttia.

Uuden EU-rahoitusperiodin tarjouskilpailut alkamassa

Edellisen 2007–2013 EU-rahoitusperiodin hankkeiden täytäntöönpano on loppusuoralla ja uuden tukikauden ohjelmat ovat alkamassa. Kehitysministeriö on hahmottelemassa uusia metodeita EU-hankkeiden kontrolloimiseksi, jotta Puolalle tärkeät tuet tullaan täysimääräisesti käytettyä myös uudella kaudella. Ministeriö pyrkii myös tasoittamaan talouden riippuvuutta niistä valmistautuen 2020 jälkeiseen aikaan kasvattaen vähitellen valtion rahoitusosuuksia etenkin yksityisissä projekteissa. Tukien sijaan edunsaajille tullaan antamaan entistä enemmän lainoja ja luottoja.

Kehitysministeriön 30.3 päivittämän tietokannan mukaan tukia EU:n rakennerahoista on tällä hetkellä myönnetty noin 17,1 miljardin zlotyn (noin 4 miljardia euroa) edestä projektien kokonaisarvon ollessa 28 miljardia zlotya. Suurin osa jo myönnetyistä tuista (noin 15 miljardia zlotya) on kehitysministeriön hallinnoimia kansallisten operatiivisten ohjelmien tukia.

EU:n rakennerahat luovat investointimahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Puolassa on jo pitkään kannettu huolta innovaatiovajeesta, ja EU-rahoitus tuleekin olemaan kehitysministeriön innovaatiopolitiikan keskiössä. Tällä hetkellä Puolan t&k-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 0,8 prosenttia, ja yhtenä kehitysministeriön päätavoitteena on nostaa kyseiset menot EU-keskiarvoon (noin 2,0 %) vuoteen 2020 mennessä.

Puola pyrkii uudistamaan teollisuuttaan ja vähentämään yritysten toimintaa hidastavaa sääntelyä. Lainapääoman saannin helpottaminen muun muassa EU-tukien aiempaa tehokkaammalla allokoinnilla, veronkannustimet ja yliopisto-yritysmaailma yhteistyön kehittäminen klustereiden avulla tulevatkin olemaan keinoja muutosten aikaansaamisessa.

Puolassa toimivat suomalaisyritykset voivat hyötyä EU-rakennerahoista saamalla suoraan tukea investointeihinsa. Epäsuorasti suomalaisyritykset voi hyötyä tuista osallistumalla julkisiin tarjouskilpailuihin tai olemalla alihankkijana tarjouskilpailun voittaneen yrityksen hankkeessa. Toisaalta rakennerahojen luomat investoinnit signaloivat kasvavasta kysynnästä paljon tukea saavilla sektoreilla ja lisäävät Puolan kiinnostavuutta suomalaisinvestointien näkökulmasta.

Puolassa maakuntien päätäntävalta EU-tukien allokoinnissa on huomattava. Rahoituskaudella 2014–2020 maakunnat vastaavat suoraan 40 prosentista tuista (25 % vuosina 2007–2013), ja epäsuorasti maakuntien päätöksentekovalta on erittäin merkittävä. Suorat yhteydet maakuntien päättäjiin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden suunnitteluvaiheessa ovat ensisijaisen tärkeitä suomalaisyrityksille, jos rakennerahastoista mielii hyötyä. Suurlähetystö on tavannut järjestelmällisesti maakuntien johtoa ja keskustellut rakennerahastojen mahdollisuuksista suomalaisyrityksille.

Lisätietoa

Ulkomaisia yrityksiä EU-rakennerahojen tiimoilta palvelee EU-tukien keskusinformaatiopiste Varsovassa. Jokaisella Puolan 16 läänillä on myös omat informaatiopisteensä läänien pääkaupungeissa, joista vastaavat marsalkan kansliat.

EU-rakennerahojen keskusinformaatiopiste Varsova
ul. Żurawia 3/5
00-503 Warsaw (POLAND)
[email protected]


Mikael Katajamäki ja Santeri Eriksson

kauppa