”Työskenteli venäläisille, puhui puolalaisille.” Seminaari Mannerheimista Varsovassa

Mannerheim-seminaari Varsovan kansannousumuseon kuva-arkistosta. Kuva: Zbigniew Furman

Suomen suosituimmaksi henkilöksi vuonna 2004 valittu Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ei ole tuttu henkilö puolalaisille. Yhtä vähän tunnettu on Mannerheimin historia Puolassa suomalaisille, vaikka Mannerheimin kerrotaan viettäneen elämänsä onnellisimmat vuodet nimenomaan Puolassa (lue lisää). Näistä lähtökohdista Suomen Varsovan suurlähetystö, yhteistyössä Varsovan kansannousumuseon kanssa, järjesti 11. kesäkuuta, seminaarin otsikolla Kirjoittamaton historia, Marsalkka Mannerheim Puolassa. Paikalle saapuneet kuulijat toivotti tervetulleiksi suurlähettiläs Jari Vilén ja Varsovan kansannousumuseon johtaja Jan Ołdakowski. Seminaarin moderaattorina toimi Museon historia-osaston johtaja Piotr Śliwowski.

Mannerheim-seminaari Varsovan kansannousumuseon kuva-arkistosta. Kuva: Zbigniew Furman

Seminaarin yhteistyökumppani ja seminaaripaikka, Varsovan kansannousun museo, ei valikoitunut sattumalta. Varsovan kansannousu merkitsee puolalaisille samaa kuin talvisota suomalaisille tänään. Seminaarissa puhunut Mannerheim-säätiön puheenjohtaja, kenraalimajuri Sami Sihvo muistutti historian arvostusten muuttumisesta, sillä nyt suomalaiset arvostavat veteraaneja ja Mannerheimia suuresti. Vielä 1960- ja 70 -luvuilla suhtautuminen oli hänen mukaansa ”toisenlaista”.

Myös Varsovan yliopiston historiainstituutin professori Michał Kopczyński viittasi historiankirjoituksen vaikutukseen ihmisten mieliin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen venäläisyyden jäljet siivottiin Varsovasta muun muassa hävittämällä Aleksander Nevskin suuri ortodoksikirkko kaupungin keskustasta.

Mannerheim-seminaari Varsovan kansannousumuseon kuva-arkistosta. Kuva: Zbigniew Furman

Samalla Varsovan kuuluisan metsästyskerhon jäsenluettelo putsattiin venäläisistä upseereista, mutta tsaarin upseeri Mannerheimin nimeä luettelosta ei poistettu. Mannerheim tapasi kerholla puolalaisia ystäviään ja lähti samaiselta kerholta myös suoraan ensimmäisen maailmansodan rintamalle. Kopczyńskin mukaan Mannerheim elikin Puolassa kahta elämää rinnakkain, työskenteli venäläisille, mutta puhui puolalaisille.

Yksi henkilö, jonka kanssa Mannerheim puhui paljon ja kävi kirjeenvaihtoa, oli ruhtinatar Maria Lubomirska. Lubomirskan jälkeläinen, prinssi Lubomirskin säätiön puheenjohtaja Jan Lubomirski-Lanckoroński kertoi seminaarissa muistavansa jo lapsuudestaan tarinat Mannerheimista ja esitteli Mannerheimin omistuskirjoituksella varustettua valokuvaa, joka on perheen hallussa. Mannerheim tunnetaan perheessä myös siitä, että hän oli edesauttamassa Gestapon vangitseman sukulaisen vapauttamisessa toisen maailmansodan aikana.

Mannerheimin historia Puolassa on edelleen kirjoittamaton. Ensi askeleet on kuitenkin nyt otettu.