Filippiinien talous kasvaa vauhdilla
Filippiinit on viime aikoina näkynyt uutisotsikoissa lähinnä eteläosan terrori-iskujen ja hallituksen käymän huumesodan vuoksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maan talouden jo pitkään jatkunut lähemmäs 7 prosentin kasvu. Presidentin talousohjelma Dutertenomics pyrkii tekemään liiketoimintaympäristöä ulkomaisille yrityksille suotuisammaksi.
Presidentti Duterte on pragmaattisen myötämielinen bisnekselle ja näkee liiketoimintaympäristön kohentamisen prioriteettina. Viime vuoden lopulla talous kasvoi 6,8 %, ja muutaman sadasosan laskua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä perustellaan kotitalouksien kulutuksen pienellä hiipumisella ja Duterten taloushallinnon siirtymäkaudella. Kotitalouksien kulutuksella onkin huomattavan suuri merkitys maan talouden kannalta.
Tarkastelukauden vahvin kasvu kirjattiin palvelusektorilla, sillä Filippiineille on sijoitettu lähes kolmasosa maailman IT-asiakaspalveluiden ulkoistamistoiminnoista (Business Process Outsourcing). Vienti kasvoi etenkin puolijohteiden kaltaisen elektroniikan menekin kasvamisen ansiosta noin 22 %. Koko vuoden talouskasvun odotetaan asettuvan seitsemän prosentin tuntumaan.
"Rakenna, rakenna, rakenna" –ohjelma
Presidentin talousohjelma on ristitty Dutertenomicsiksi, jonka ytimessä on valtavien infrahankkeiden käynnistäminen. Infraan on määrä sijoittaa tänä vuonna n. 5,4 % bruttokansantuotteesta, kun aiempina vuosina vastaava luku on ollut 5,1 %. Seuraavien vuosien aikana osuus on tarkoitus nostaa 7,1 %:iin. Hankkeiden skaala on laaja kouluista ja satamatöistä jatkuvia liikenneruuhkia helpottaviin tunneleihin ja tietöihin. Julkisen velkamäärän kasvusta on esitetty perusteltua huolta, sillä hankkeissa nojataan painotetusti julkiseen rahaan erona aiempien vuosien hankkeisiin.
Kiinan ja Filippiinien suhteet ovat lämmenneet Duterten valtakaudella, ja Kiina on luvannut reilut 3 miljardia Yhdysvaltain dollarin pehmeän lainoituksen rakennustöitä varten. Lainanotolla voi olla geopoliittisia implikaatioita esimerkiksi Etelä-Kiinan meren kiistakysymysten suhteen. Kiinan kaavailema uusi merellinen silkkitie ulottuu Manilaan asti. Muita tärkeimpiä infrapuolen rahoittajia ovat Japani, Aasian kehityspankki ja Aasian infrastruktuuri-investointipankki.
Verokannan keventäminen kongressikäsittelyssä
Verouudistukset muodostavat talousohjelman toisen kokonaisuuden. Kongressissa on vireillä Duterten esitys, joka laskee kansalaisten tuloverotusta, mutta nostaa valmisteveroja esimerkiksi bensiinin osalta. Esillä on myös yritysverotuksen laskeminen nykyisestä 30 %:sta 25 %:iin. Presidentti mainitsi jo virkaanastumispuheessaan ulkomaisen omistusoikeuden laventamisen olevan yksi keino kohentaa maan kilpailukykyä, sillä tällä hetkellä ulkomainen omistusoikeus on rajoitettu 40 %:iin useammalla sektorilla. Omistusoikeuskysymys edellyttää kuitenkin perustuslain muuttamista, mikä vie aikaa.
Peson kurssi on kyntänyt pitkään, mikä synnyttää inflaatiopainetta. Filippiinit ei ole erityisen haavoittuvainen maailmantalouden shokeille toistaiseksi kohtuullisen julkisen velkansa (n. 42 prosenttia bruttokansantuotteesta) ja tukevien ulkomaanvaluuttavarantojensa ansiosta.
Huumesodan kahtalaiset vaikutukset
Dutertenomicsin kolmas komponentti on arkitason turvallisuustilanteen parantaminen. Hallitus käy laajaa kansallista huumeidenvastaista sotaa, johon pohjautuvissa poliisioperaatioissa ja huumejengien keskinäisissä kahakoissa on arvioitu tähän mennessä saaneen surmansa yli 8000 henkeä. Maassa toimivan ulkomaisen bisnesyhteisön parissa huumesodan vaikutukset on koettu kaksijakoisesti: toisaalta yleisen rikollisuuden koetaan vähentyneen ja turvallisuudentunteen lisääntyneen, mutta toisaalta sodan kiihtymisen synnyttämä epävarmuus on saanut joitain ulkomaisia yrityksiä harkitsemaan sijoituksiaan.
Kuolemanrangaistuksen palauttamista koskeva aloite on senaatissa käsiteltävänä ja sen etenemisellä saattaa olla kauppapoliittisia vaikutuksia: Filippiineillä on ainoana kaakkoisaasialaisena maana GSP+ -järjestely EU:n kanssa, minkä turvin se saa viedä yli 6000 tuotetta unionin alueelle ilman tullimaksuja. Järjestelyn ehtona on, että Filippiinit noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimusvelvoitteitaan.
Kansallinen kehitysohjelma tähtää köyhyyden vähentämiseen
Laskentatavasta riippuen maan reilun sadan miljoonan asukkaan väestöstä noin neljäsosa elää köyhyysrajan alapuolella. Hallitus julkaisi helmikuussa vuosien 2017-2022 kansallisen kehitysohjelman, jonka visiossa köyhyys puolittuu 14 prosenttiin seuraavan kuuden vuoden aikana. Kehitysohjelma kannattaa kotimaisten ja ulkomaisten sijoitusten helpottamista etenkin maataloudessa. Julkaisun tavoitteissa painotetaan ns. pehmeän infrastruktuurin kohentamista siten, että kansalaiset luottaisivat toisiinsa ja viranomaisiin aiempaa varauksettomammin. Hallituksen korruptionvastaisen taistelun vaikutuksia on vielä aikaista arvioida.
Etelä-Filippiinien Davaolta kotoisin olevan presidentin yksi prioriteetti on siirtää Filippiinit osavaltioiden kaltaiseen federalismiin toimikautensa aikana. Samoin hän pyrkii houkuttelemaan yrityksiä sijoittamaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Maan maatalousministeri Manuel Pinol vieraili Suomessa toukokuussa kannustaakseen myös suomalaisyrityksiä katsomaan Filippiinejä laaja-alaisesti.
Terrorisminvastaiset operaatiot jatkuvat etelässä
Presidentti määräsi toukokuun lopussa Etelä-Filippiinien Mindanaon saarelle poikkeustilalait (martial law) muslimienemmistöisessä Marawin kaupungissa tehtyjen terrori-iskujen vuoksi. Poikkeustila on voimassa ainakin tämän vuoden loppuun. Jos linjaus ulotettaisiin myöhemmin koskemaan koko maata, sillä voi olla tuntuvia vaikutuksia myös kaupankäynnin sujuvuuteen. Armeija on päätymässä Marawissa voitolle, mutta pitkittynyt kaupunkitaistelu jatkuu edelleen.
Aseistettu mielenhäiriöinen henkilö tunkeutui Manilassa sijaitsevan kasinon tiloihin kesäkuun alussa ja sytytti pelipöytiä tuleen sillä seurauksella, että lopulta 37 henkeä sai surmansa pitkälti tukehtumisen vuoksi. Teolla ei ollut terrorismikytkentää.
EU tikunnokassa ja neuvottelupöydässä
EU ja Euroopan parlamentti ovat kuluneen vuoden aikana ottaneet eri tasoilla kantaa huumesodan sivullisiin uhreihin ja tappojen selvittämättä jättämiseen. Kritiikille herkkä Duterte on toistuvasti vaatinut EU:ta olemaan puuttumatta maansa sisäisiin asioihin. Toukokuun puolivälissä hän ilmoitti, että Filippiinit ei enää vastaanota uutta kehitysapua EU:lta, joka on ollut toista vuosikymmentä maan suurimpia kehityskumppaneita etenkin Mindanaolla. EU odottaa Filippiinien valtiovarainministeriön virallista tiedoksiantoa uudesta linjauksesta.
EU ja Filippiinit kävivät vapaakauppasopimusneuvottelujen toisen kierroksen helmikuussa Filippiineillä. Neuvottelut sujuivat hyvin, mutta kolmannen kierroksen ajankohdasta ei ole vielä sovittu.
Filippiiniläinen kauppadelegaatio Suomessa
Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Board of Investmentsin (BOI) edustajat vierailivat toukokuussa Helsingissä. Delegaatio tapasi etenkin ICT-sektorin ja terveysalan toimijoita ja kertoi veroetuuksien kaltaisista kannustimistaan.
BOI:n prioriteettitoimialat ovat tällä hetkellä ulkoistaminen, elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia sekä laivanrakennus. Finnpartnership, BOI ja Suomen Malesian-suurlähetystö järjestivät vastaavasti Doing Business with Finland-seminaarit Manilassa ja Cebun kaupungissa viime vuoden syksyllä.
Laatija: Teemu Laakkonen, ulkoasiainsihteeri/Team Finland-koordinaattori, Suomen Malesian-suurlähetystö