Pakistan uusii metsähallintoaan

Metsitykselle on Pakistanissa kysyntää. Kuva Derawarin linnoituksesta, Juha Rainne Pakistan on polkaissut käyntiin laajoja metsänistutuskampanjoita ja uudistaa metsähallintoaan. Se on riippuvainen tuontipuusta. Suomalaiselle metsäosaamiselle olisi maassa kysyntää, arvioi Suomen Islamabadin suurlähetystö muistiossaan.

Nopea väestönkasvu lisää puun kysyntää ja metsien hallitsematonta hyödyntämistä Pakistanissa. Metsää on alle 5 prosenttia pinta-alasta.

Metsien häviämisellä on suora yhteys väestön elinoloihin ja elinkeinoihin. Voidaan puhua köyhyyden ja ympäristöongelmien noidankehästä.

Metsää Margala Hills -kukkuloilla Islamabadin lähellä. Metsien väheneminen heikentää ihmisten elinolosuhteita ja taloutta. Vihreää kultaa on enää viisi prosenttia pinta-alasta. Kuva Margalla Hills -kukkuloilta Islamabadin lähellä, Juha Rainne

 Metsien häviäminen johtaa muihin ympäristöongelmiin  pahentaen tulvia ja eroosiota. Tulvat vahingoittavat ruuantuotantoa ja eroosio puolestaan vesivoimaan perustuvaa energiantuotantoa. Hakkuukielloista huolimatta laittomia hakkuita tapahtuu yleisesti, mihin houkuttelee muun muassa puun erittäin korkea hinta. Metsäsektorin taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen.

Islamabadin keskushallinto painottanut ympäristönäkökohtia enemmän kuin maakuntien hallinto, jolle puun myyntituloilla on suurempi verotuksellinen merkitys. Päävastuu metsähallinnosta on maakunnilla. Niinpä kansallisen tason
politiikkaohjaus ei välttämättä johda riittäviin toimenpiteisiin maakuntatasolla.

Suomalaista metsäsektorin asiantuntemusta voitaisiin hyvin hyödyntää myös Pakistanissa. Maan viranomaisilla on erityisen suuri tarve panostaa metsäpinta-alan kasvattamiseen ja talousmetsien kestävään hoitoon.

Muistio Pakistanin metsäsektorista (pdf, 20 kb)